27.1.2020

Tiedote 5/2020

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on isossa murroksessa, ja tämä näkyy jo monin tavoin sote-alan henkilöstön hyvinvoinnissa. Asia käy ilmi tuoreista Sairaalahenkilöstön hyvinvointi- ja Mitä kuuluu? -tutkimusten tutkimusaineistoista. Ikärakenteen muutoksista johtuva huoltosuhteen heikkeneminen hankaloittaa tilannetta lähivuosina entisestään. Kuntatalous on kriisissä, mistä johtuen useissa kunnissa on käyty esimerkiksi yt-neuvotteluita.

Vuonna 2019 kerätyt aineistot kattavat yhteensä yli 30 000 sote-alan työntekijää. Tutkimuksilla kerätään seuranta-aineistoa sote-alan henkilöstöstä.

Vaikutusmahdollisuuksien puute, muutokset ja epävarmuus heikentävät sote-alan työntekijöiden työhyvinvointia

Molempien kyselyjen vastaajista useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityisen vähäisiksi vaikutusmahdollisuutensa kokevat sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat sekä sairaala- ja laitosapulaiset, välinehuoltajat ja siivoojat.

Kun henkilöstöä pyydetään ajattelemaan kaikkia niitä muutoksia, joita heidän työssään on tapahtunut kuluneen vuoden aikana, enimmäkseen kielteiseksi muutokset raportoi kokevansa  koko ajan suurempi joukko (vuonna 2008 13 % sairaalahenkilöstöstä, vuonna 2019 jo 20 %). Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen perusteella vain joka viides ja Mitä kuuluu? -aineiston perusteella noin neljännes vastaajista kokee muutokset työssä enimmäkseen myönteisiksi. Mitä kuuluu? -aineiston perusteella joka neljäs kokee epävarmuutta työtehtävien lakkautusuhan vuoksi.

– Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta kertoo.

 Asiakkaat entistä vaativampia – väkivaltakokemukset ja eettinen kuormitus yleistä

Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn perusteella jopa puolet vastaajista on kokenut väkivaltaa tai uhkaa asiakastilanteissa. Väkivalta- ja uhkatilanteiden kokemusten selvä yleistyminen näkyy myös Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa.

Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksessa on havaittu, että eettistä kuormitusta kohtaavat erityisen usein perus-, lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat sekä sosiaalityöntekijät.

Esimerkiksi vanhustenhoidossa eettinen kuormitus on noin kaksi kertaa yleisempää kuin kunta-alalla keskimäärin. Eettisesti haastavia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteelliset resurssit työssä, eriävät näkemykset potilaan hoidosta tai se, ettei asiakasta kuunnella hänen hoitoaan koskevissa päätöksissä.

Mitä kuuluu? -kyselyssä kaikista sote-kuntayhtymien työntekijöistä 54 % kertoi kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita vähintään viikoittain. 13 % vastaajista kertoi joutuvansa toimimaan sääntöjen vastaisesti ja 22 % omien arvojensa vastaisesti. Varsinkin lähi- ja perushoitajat joutuvat toimimaan usein sääntöjen ja omien arvojensa vastaisesti. Huomionarvoista on, että eettistä kuormitusta kokeneiden osuus on hieman noussut vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Tietoon perustuvat päätökset ja yhteistyö auttavat vähentämään ongelmia

– Sote-alan työhyvinvointiongelmien ratkaisemiseen on tartuttava yhdessä, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula korostaa.

Työkyky ja terveyspulmat henkilöstön keskuudessa ovat yleisiä. Henkilöstön hyvinvointi näkyy tutkitusti sekä palveluiden laadussa että euroina. Yhteistyö työntekijöiden ja työnantajien välillä sekä poliittinen tuki alan henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiselle ovat asiassa keskeisen tärkeitä. Olennaista on myös havaita, että tarvitaan työyhteisötason toimenpiteitä. Yksin yksilöön kohdistuvat toimet eivät riitä.

– Mitä kuuluu? -palvelun hankkineilla ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen osallistuvilla organisaatioilla on käytössään työkalu, jonka avulla he saavat tutkittua tietoa työkykyyn ja terveyteen omassa organisaatiossaan vaikuttavista pulmista. Osallistuvat organisaatiot ovat tarttuneet hyvinvointihaasteisiin hyvin. He ovat tehneet tavoitteellista kehittämistä ja jakaneet myös hyviä toimintatapoja yhteisesti, johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

 Työterveyslaitoksen syksyllä 2019 tekemään Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen vastasi 9018 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 68 % vastasi siihen. Asiakasväkivaltaa koskeva kysely tehtiin näissä organisaatioissa edellisen kerran vuonna 2015, jolloin 8306 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 69 %). Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus. Sairaalahenkilöstön hyvinvointikysely on aloitettu vuonna 1998, ja sitä on toteutettu kahden vuoden välein vuodesta 2015 lähtien (2015, 2017, 2019). 

 Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn vastasi syksyllä 2019 yhteensä 20 864 sote-alan työntekijää kaikkiaan kymmenestä eri sairaanhoitopiiristä eri puolilta maata (vastausprosentti 70 %). Vuonna 2018 vastaajia oli 23 959 (vastausprosentti 71 %). Edustetut sairaanhoitopiirit olivat Siun sote, Eksote, Essote, Kainuun sote, PPSHP, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Nordlab, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Uudenmaaan sote ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen.

Lisätiedot:

Professori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto, puh. 050 448 9300 /Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus, mika.kivimaki@helsinki.fi

Johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426 /Mitä kuuluu? -tutkimus, jaana.laitinen@ttl.fi

Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2340, antti.koivula@ttl.fi