Seitsemän sotelaista:
Riikka Kostamo

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Riikka Kostamo, yleislääketieteen erikoislääkäri ja vs. apulaisylilääkäri Espoosta, Samarian terveysasemalta. Tällä hetkellä työskentelen puolet työajastani potilastyössä terveyskeskuslääkärinä, toinen puoli työajasta menee hallinnolliseen työhön.

 

TALVI 2018

 

1. Mitä työpaikallesi nyt kuuluu?

Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Tällä hetkellä kehittämiskohteitamme ovat mm. paljon terveyspalveluja käyttävien potilaiden auttaminen. Miksi he käyvät niin paljon lääkärissä, saavatko avun vaivaansa, hyötyisivätkö he jonkun muun ammattilaisen avusta, esim. terveydenhoitajan, fysioterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän. Tämähän olisi onnistuessaan myös tulevan lain hengen mukainen tapa toimia. Toinen kehittämiskohde on lääkärin toimistotyöajan suunnittelu järkevämmin. Esimerkiksi käytäntö sen suhteen, kuinka potilas saa kuulla tutkimustulokset, on ollut sekava. Kehitämme sitä prosessia nyt lean-menetelmin potilaslähtöisemmäksi.

2. Millä mielellä olet seurannut uutisointia sote-uudistuksen käänteistä? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se on herättänyt kuluneen syksyn aikana?

Valinnanvapaus-pilottiprojekteista on tihkunut tietoa, joka on hiukan huolestuttanut. Projekteissa terveysasemaa vaihtaneiden joukossa näyttäisivät olevan yliedustettuina ne, jotka aiemmin olivat käyttäneet palveluja vähän. Eli terveemmät potilaat vaihtoivat yksityiselle palveluntuottajalle, sairaammat jäivät julkiselle. Keinoja huomioida tämä kustannuksissa on kuitenkin olemassa, joten en ole toivoton. Myös tietojärjestelmät aiheuttavat huolta. Niin pitkään kun potilastietojärjestelmien kirjo on suuri ja ne eivät kovin hyvin keskustele keskenään, tiedon siirtoon liittyy hankaluuksia potilaan vaihtaessa asemaa esim. 6kk välein.

Olin odottanut jännittyneenä uutta lakiesitystä. Se onkin sitten herättänyt meidän terveyskeskuslääkärien keskuudessa aika paljon keskustelua ja kysymyksiä. Ihmettelimme tätä päätöstä säätää lailla, että neljän erikoisalan palveluja on jatkossa löydyttävä terveysasemalta. Sisätaudit, lastentaudit, geriatria ja silmätaudit ovat toki kaikki tärkeitä mutta miten juuri nämä valikoituivat? Psykiatria olisi ollut myös kovasti tarpeen. Tähän tulikin sitten lausuntokierroksen jälkeen muutos ja lopulta vaaditaan vain kaksi erikoisalaa ja nekin voidaan valikoida väestön palvelutarpeen mukaan. Näistä perusterveydenhuoltoon jalkautuvista erikoissairaanhoidon palveluista saatava hyöty riippuu myös siitä, miten toiminta on järjestetty. Onko konsultaatioapu oikea-aikaista, riittävää, miten se sitten käytännössä palvelee terveyskeskustyötä/auttaa välttämään tarvetta esim. lähettää potilas erikoissairaanhoitoon. Toivomme totta kai kovasti, että saisimme konsultoida potilaistamme sairaalakollegoja mahdollisimman joustavasti. Hoidamme mielellämme hyvien ohjeiden kera potilaita terveysasemalla. Näitä konsultaatiokanavia suunniteltaessa jatkossa toivomme, että potilastyötä tekevät yleislääkärit saisivat olla samassa neuvottelupöydässä.

 

KESÄ 2017

1. Minkälainen on työyhteisösi ja millaista on työn arki?

Terveysasemallamme on 19 lääkäriä, joten olemme iso terveyskeskus. Meillä on viime vuosien aikana tehty paljon kehittämistyötä erityisesti päivystysjärjestelyiden suhteen, ja toimintaa on suunniteltu yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Iso osa lääkäreistä ja hoitajista on kokeneita ja vakituisia työntekijöitä.

Koulutamme myös nuoria terveyskeskuspalvelua suorittavia lääkäreitä. Tällä hetkellä asema toimii aika hyvin. Jonot vastaanotolle ovat kohtuulliset, ja työntekijät ja potilaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä. Tietysti aina parannettavaa löytyy.

2. Millä tavoin tuleva sote-uudistus näkyy työyhteisössänne? Miten siitä puhutaan? Oletteko saaneet tietoa riittävästi?

Työ on kiireistä ja lääkärien kahvipöytäkeskusteluissa suuremman sijan saavat arjessa askarruttavat käytännön asiat. Ruohonjuuritasolle ei ole kantautunut kovin paljon tietoa siitä, mitä uudistus käytännössä merkitsee. Siksi kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa on pieni epävarmuuden tunne.

Uskomme kuitenkin, että kehittämistyötä kannattaa jatkaa ja toivomme, että sote-uudistus ei pyyhi pois hyvin toimivia yksikköjä. Ihmiset sairastavat jatkossakin ja tarvitsevat hoitoa. Työt tuskin loppuvat.

3. Mikä uudistuksessa mietityttää? Mihin kaipaisitte tukea?

Muutoksen epäselvä aikataulu ja valinnanvapaus mietityttävät. Millaisen tiedon pohjalta potilas valitsee palveluntuottajansa? Tämänhetkiset käytettävissä olevat mittarit ovat vielä huonoja mittaamaan palvelun laatua, määrää osataan mitata.

Mietin, miten turvataan tasavertainen asetelma julkiselle ja yksityiselle toimijalle ja miten potilaat tulevat jakautumaan näiden kahden välillä. Miten käy lasten- ja äitiysneuvolatyölle, päihdehuollolle ja mielenterveystyölle? Millaiselta työ näyttää tulevaisuudessa, kapeutuuko yleislääkärin työnkuva ja samalla osaaminen, jos joitain potilasryhmiä siirtyy pois, tai toisaalta jäävätkö julkisen sektorin sote-keskukselle eniten hoitoa tarvitsevat, monisairaat potilaat?

Myös lääkärien koulutukseen liittyvät asiat mietityttävät. Lääkäriksi luetaan yliopistossa, mutta tärkeä osa oppimisesta tapahtuu ”kisällin työssä” kandina, amanuenssina ja tuoreena lääkärinä terveyskeskuspalveluja tehdessä. Jääkö tämä elintärkeä mutta resursseja vaativa työ vain julkiselle sektorille?

4. Mitä mahdollisuuksia näet uudistuksessa?

Olisi mahtavaa, jos uudistus tekisi sen mitä on vuosia toivottu: purkaisi turhia raja-aitoja potilaan hoidossa ja sujuvoittaisi potilaan kulkua järjestelmässä sekä antaisi kaikille samat mahdollisuudet hyvään hoitoon. Lääkäreille voisi myös avautua mahdollisuus koulutuskiertoon. Tässä olisi loistava tilaisuus saattaa julkinen ja yksityinen sektori samalle viivalle ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä valtakunnallisesti.

Julkisella sektorilla on varmasti tehokkuudessa jotain opittavaa yksityispuolelta, toisaalta omat kokemuksemme osoittavat, että myös julkinen terveydenhuollon toimija voi kehittää toimintaansa ja parantaa tehokkuuttaan jos tahtoa riittää.

5. Millaisia toiveita tai terveisiä sinulla ja työkavereillasi olisi päättäjille uudistuksen valmistelussa?

Perusterveydenhuollossa toivotaan, että meillä olisi riittävät resurssit jatkossakin tehdä tätä työtä. Meillä on aika hyvä kokonaiskuva potilaan kulusta terveydenhuoltojärjestelmässä, koska kuljemme potilaan mukana. Seulomme, diagnosoimme, hoidamme, lähetämme eteenpäin erikoissairaanhoitoon, vastaanotamme takaisin. Meillä on vastuu potilaan hoidon kokonaisuudesta. Hyvä terveyskeskuslääkäri tietää myös milloin tutkimus, lähete tai hoito on turha tai jopa haitallinen ja pidättäytyy siitä.

Hyvä perusterveydenhuolto säästää rahaa. Kun perusterveydenhuollon palveluita tilataan, on syytä olla tietoinen siitä, mitä tilataan ja miettiä miten palvelun laatua mitataan.