Seitsemän sotelaista:
Riina Mattila

 Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Riina Mattila, johtava sosiaalityöntekijä. Työskentelen Espoon keskuksen lastensuojelussa.

Kesä/syksy 2018

1. Mitä työpaikallesi nyt kuuluu?

Espoon keskuksen lastensuojeluun ei kuulu elokuun alussa 2018 mitään erityistä. Kesällä on ollut rauhallisempaa, kuumuus on koetellut asukkaita ja työntekijöitäkin.

Työyhteisö toimii kuin kello. Päivystetään ja tehdään ensiarvioityötä. Team-Ahma toimii edelleen hyvin ja tehokkaasti. Palvelutarpeen arvioinnit tehdään itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämän vuoden yhtenä painopisteenä on suunnitelmallinen työ, jossa seurataan asiakassuunnitelmia ja pohditaan sijoituksia, joita on tehty kaupungin tasolla enemmän kuin viime vuonna. Olen ylpeä omasta työyhteisöstäni, joka pystyy asiakkaille tarjoamaan laadukkaan lastensuojelupalvelun lain asettamissa määräajoissa.

Sosiaalityöntekijän rekrytointi yllätti positiivisesti. Meille haki 3 pätevää sosiaalityöntekijää ja 1 loppuvaiheen opiskelija. Ohjaajan paikalle tuli 18 hakemusta.

Espoossa kehitetään lastensuojelutyötä jatkuvasti. Syksyllä aloitamme omassa yksikössämme systeemisen lastensuojelun koulutukset ja tiimityöskentelyn. Meillä on tiimityöstä aikaisempaa kokemusta: positiivista ja negatiivista, joka auttaa uuden työskentelymallin suunnittelussa.

Espoon lastensuojelussa, ja uskallan väittää, että Espoon keskuksen lastensuojelussa, on tullut tavaksi ajatella asioita asiakashyödyn ja tehokkuuden näkökulmasta. Meillä puhutaan useasti Leanista ja etsitään ongelmille ratkaisuja Lean-tyyppisesti. Miten asiakas hyötyy siitä? Miksi me emme lähde heti? Miten voisimme sen tehdä paremmin/tehokkaammin? Pitääkö lähteä hoitamaan heti? Sellaisia kysymyksiä kysytään usein. Kysytään kyllä myös, että miksi ei voitu selvittää heti? Missä tämä ilmoitus on ollut, että tuli vasta nyt? Onko se lastensuojelun asia – mikä on se huoli?


2. Onko sote-uudistukseen valmistautuminen näkynyt konkreettisesti työssäsi ja työpaikallasi? Miten?

Espoon johto on aktiivisesti mukana sote- ja lape-työskentelyssä. Niiden kautta voimme vaikuttaa siihen, minkälaiseksi uusi alueellinen ja valtakunnallinen lastensuojelutyö (ja sosiaalityö) kehittyy. Luonnollisesti toivomme, että meidän hyvin ja tehokkaasti toimiva ensiarvio ja päivystysmalli Ahma otetaan käyttöön koko Suomessa. Olemme valmiita kouluttajia tälle mallille. Olemme avoimia vastaan ottamaan myös muissa kokeiluissa hyväksi havaittuja menetelmiä.


3. Oletko huolestunut sote-uudistuksen viivästymisestä vai onko se helpotus?

Sotesta on viime aikoina keskusteltu vähän, mutta nyt kun kyselin työntekijöiden ajatuksia asiasta, he kertoivat, että muutoksia tarvitaan, mutta tulevatko ne tämän hetkisen valmistelun tyyppisinä – ehkä ei. Soten aikataulujen siirtyminen ei sureta vaan ymmärretään hyvin, ettei soten-kokoisia muutoksia voida tehdä harkitsemattomasti. Sote-keskustelut koetaan vaikeaksi, koska puhutaan hyvin ylätasolla olevista asioita eikä työntekijät aina ymmärtää, miten asia liittyy hänen tehtävään.

Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa Keski-Uudenmaan Soten asiat, koska 1.1.2019 alueen tuotantovastuu siirtyy kuntayhtymälle. Järjestämisvastuu on siirretty jo aikaisemmin. Valtuustossa olemme kuulleet pääsääntöisesti terveydenhuollon muutoksista ja suunnitelmista. Sosiaalipalveluiden osuus on jäänyt vähäiseksi.

 

Talvi/kevät 2018

1. Mitä työpaikallesi nyt kuuluu?

Espoon lastensuojeluun kuuluu edelleen kiireitä. Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on kasvanut. Paljon ilmoituksia tulee ei-asiakkuudessa olevista lapsista, joiden tilanne tulee selvittää 3 kk aikana. Ahma-ensiarviointi- ja päivystysmalli on toiminut hyvin ja lapset ja perheet ovat saaneet tarvittavan avun nopeasti. Tällä hetkellä kehitämme Ahman pohjalta uutta monialaista ensiarvioin ja päivystyksen mallia, jonka tarkoitus on tehdä enemmän yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja poistaa päällekkäistä työtä. Toisena tärkeänä tavoitteena on peruspalveluiden vahvistaminen ja lastensuojelupalveluiden tarpeen väheneminen.

Koko syksyn ajan on puhuttu paljon lastensuojelun tilanteesta: asiakasmääristä ja työntekijöiden palkoista. Uudenmaan kunnat ovat nostaneet sosiaalityöntekijöiden palkkoja. Espoossa arvioitiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työn vaativuutta, jonka jälkeen työntekijöiden palkkoja nostettiin. Sen lisäksi työntekijöille maksetaan 500 euron palkkio. Vaikka palkka-asia ei ole sosiaalityössä tärkein, on sillä suuri merkitys uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja vaihtuvuuden vähenemisessä. Ihan mukava joululahja. Kiitos esimiehille ja päättäjille.

Turvapaikkahakijoiden tilanne huolestuttaa jonkin verran. Edelleenkään meillä ei ole riittävästi palveluita heidän tilanteensa parantamiseksi. Vastaanottokeskuksen olosuhteet eivät ole sopivia lapsiperheille, ja alueen lastensuojelussa tulee esiin keskusten työntekijöiden kriittinen työtilanne. Yhteistyö ja ymmärrys toisten työstä voisivat olla parempia, ja pyrimme kehittämään niitä.

Nykyisessä työtilanteessa sote-asioista puhutaan harvoin, paitsi, jos tulee median kautta uutisia. Valinnanvapaus ja palvelusetelin asiat ovat puhuttaneet työntekijöitä kahvipöydässä. Useasti on epäilty soten toteutumista, vaikka tiedetään, ettei vanhaankaan ole paluuta. Työntekijät ovat luottavaiset tulevaisuuden suhteen, kun työpaikat eivät ole vaarassa ja töitä riittää myös jatkossa.

Erittäin iloisena asiana meidän työpaikallamme oli joulun odotus. Espoon Nuorkauppakamarin kanssa yhteistyössä meillä oli ilo jakaa espoolaisille lapsille tänä vuonna noin 4000 joululahjaa. Ihmisten auttamishalu yllätti jälleen kerran.

2. Millä mielellä olet seurannut uutisointia sote-uudistuksen käänteistä? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä se on herättänyt kuluneen syksyn aikana?

Olen seurannut itse sote-uutisia kunnallispoliitikon näkökulmasta. Keski-Uudenmaan soten (Kuuden-sote) valmistelut ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Olen hieman huolestunut oman kuntani asemasta ja siitä, miten jatkossa palvelut järjestetään koko Keski-Uudenmaan alueella. Alueellisen sote-valtuuston jäsenenä on mahdollisuus seurata muutoksia ja kehittämistyötä ihan paraatipaikalta. Aikapula estää perehtymästä vielä enemmän asioihin. Nurmijärvellä alkaa suuterveydenhoidon valinnanvapauskokeilu. Odotan sitä innoilla. Myös palvelusetelin kokeilu on mielenkiintoinen. Valinnanvapauslaki. Kunnan lausunto on annettu. Mielestäni Sote-uudistuksessa puhutaan edelleen vaan terveydenhuollosta. Se ”SO” puuttuu edelleen tai on hyvin vähäistä.

Kesä/syksy 2017

1. Minkälainen on työyhteisösi ja millaista on työn arki?

Espoon keskuksen lastensuojelussa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Lisäksi meillä on yksi toimistosihteeri ja kaksi johtavaa sosiaalityötekijää.

Johtavan sosiaalityöntekijän arkeen kuuluvat seuraavat asiat:

Asiakastyön ohjaus ja päätöksenteko
Minulla on sovittu sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien kanssa asiakasohjauskeskustelut, joissa käymme läpi kaikki asiakkaina olevien lasten tilanteet. Työntekijät kysyvät erilaisia heitä mietityttäviä asioita. Erityisen paljon keskustelemme tilanteista, joissa harkitaan lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Myös erilaisista palveluista (mitä palveluita, mistä, kuinka paljon yms.) keskustelemme usein. Työtekijät tarvitsevat mielestäni koko ajan enemmän tukea ja apua, koska tapaukset ovat hyvin monimutkaisia eikä lapselle ja perheelle sopivia palveluita ole riittävästi saatavilla (esim. palveluita eri kielillä, koska suomen kielen osaaminen on heikko tai sitä ei ole ollenkaan).

Johtava sosiaalityöntekijä allekirjoittaa hänelle delegoidut päätökset, tarkistaa luovutettavat rekisteritiedot, osallistuu tarvittaessa asiakastapaamiseen

Valmistelen työntekijöiden kanssa hallinto-oikeuteen lähtevät materiaalit, allekirjoitan hakemukset, jos olen esimiehen sijainen.

Rekrytointi ja perehdyttäminen
Työvoiman, erityisesti sosiaalityöntekijöiden, rekrytointi on vaikeaa. Rekrytointi vie koko ajan enemmän aikaa, koska sosiaalityöntekijöitä on työmarkkinoilla vähän ja rekrytointia tulee tehdä jatkuvasti vaikka ei juuri hetkellä ole paikkoja auki. Nyt valitettavasti meilläkin on paikkoja täyttämättä. Lastensuojeluun tulee työntekijöitä hyvinkin lyhyellä työkokemuksella (joskus vaan käytännön opetuksen kokemusta), minkä vuoksi perehdyttäminen vie paljon aikaa. Perehdyttämisvastuuta on jaettu, mutta suurin osa siitä on johtavan sosiaalityöntekijän tehtävä.

Lisäksi tehtäviini kuuluu kokouksien ja työryhmien johtamista, kehittämistyötä erilaisissa yhteistyöryhmissä, henkilöstöhallinnon tehtäviä sekä opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen järjestely yksikössämme. Lisäksi toimin tarvittaessa esimiehen sijaisena.

2. Millä tavoin tuleva sote- uudistus näkyy työyhteisössänne? Miten siitä puhutaan? Oletteko saaneet tietoa riittävästi?

Sote-asiat puhuttavat ja eivät puhuta. Osa työntekijöistä on kiinnostuneita asioista, toiset odottavat, mitä tulee eivätkä ole erityisen kiinnostuneita. Sosiaalityöntekijät eivät ole huolissaan omasta työstään, koska töitä riittää jatkossakin. Ohjaajat ovat jonkun verran huolissaan omasta tulevaisuudestaan, koska heidän työkuvansa on ollut koko ajan hieman epäselvä ja se muuttuu edelleen myös sote-uudistuksen aikana.

Soten osalta puhutaan, että asiat ovat aivan sekaisin eikä ole tietoa, miten asiat järjestetään. Espoossa on työntekijätasolla ehkä vaikea ymmärtää koko asiaa, koska meillä on kaikki palvelut kaupungissa ja pystymme palvelemaan asukkaita melko hyvin. Sote-asiat ehkä myös hieman naurattavat, koska meillä on muutenkin ollut paljon muutoksia ja koetaan, että se on muutosputkessa nyt seuraava.

Sotesta olemme saaneet tietoa johdolta (hyvin yleisellä tasolla), lisäksi muutamat omat kehittämishankkeet ja muutokset tähtäävät jo sote-uudistukseen. Niitä olisi syytä paremmin perustella ja viestittää paremmin niistä.

Olemme keskustelleet pienessä sosiaalityöntekijöiden ryhmässä monista yhteiskunnallisista asioista ja välillä olemme puhuneet muutoksista ja kehittämisestä hyvinkin syvällisesti. Sosiaalityöntekijät ovat analysoineet omaa työtänsä kriittisesti ja niissä nousee esiin monia kehittämisen (muutoksen) tarpeita ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

3. Mikä uudistuksessa mietityttää? Mihin kaipaisitte tukea?

Uudistuksessa työntekijöitä mietityttää, missä on työpaikka, mitä tehtäviä tulee lisää, mitä uudistuksia on tulossa ja kuka niistä päättää. Saammeko itse olla mukana tai tuleeko paljon ns. ylhäältä? Miellä on erilaisia mittauksia, kuten työajan seuranta. Työntekijät kaipaavat tietoa siitä, mihin niitä tietoja tarvitaan. Mitä johtopäätöksiä niistä tullaan tekemään? Kun työntekijöille on epäselvää mittauksen tai seurannan tarkoitus, se tehdään huonosti. Tulokset eivät ole luotettavia.

Ehkä koko sote-uudistuksen tarve on monelle vielä epäselvä.

4. Mitä mahdollisuuksia näet uudistuksessa?

Uskon, että sote-uudistus takaa palveluiden saatavuuden ja parantaa laatua. Omassa työssäni kohtaan asiakkaita, joiden tilanteessa mielestäni ei ole toimittu oikein, lakien mukaisesti. Hyvin paljon riippuu siitä, kuka on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä – hänen subjektiivisesta arviostaan. Lastensuojelussakin on töissä nuoria työntekijöitä lyhyellä työkokemuksella.

Palveluiden valinnanvapaus on kiinnostava ja antaa mahdollisuuden käyttää palveluita koko maakunnassa. Itse olen hyötynyt jo nyt HUSLAB-palveluista, kun olen töissä Espoossa, mutta asun Nurmijärvellä

Toivon, että työntekijöiden palkkausta voidaan muuttaa niin että se vastaa paremmin osaamista ja tuloksia. Nyt henkilökohtaisia lisiä on vaikeaa saada. Ikälisät eivät ota huomioon työkokemusta muualla kuin sosiaalialalla tai työstä kasvatusalalla, vaikka monia taitoja (vuorovaikutus, tiimin johtaminen ym.) opitaan myös muissa töissä.

5. Millaisia toiveita tai terveisiä sinulla ja työkavereillasi olisi päättäjille uudistuksen valmistelussa?

Uudistuksen valmisteluun olisi tärkeä ottaa mukaan asiakastyötä tekeviä sosiaalityön ammattilaisia. Muutoksista tulee tiedottaa säännöllisesti. Muutos olisi hyvä toteuttaa mieluummin pienissä pätkissä kuin koko prosessi kerrallaan.

Itse lähiesimiehenä toivon, ettei tiedottaminen jää yksin minun harteilleni.

Erilaisista kokeiluista koko maassa on myös liian vähän tietoa. Olen kiinnostunut myös muiden alueiden sote-valmisteluista ja -kokeiluista.