11.9.2020

Tiedote 31/2020

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin unen pituutta laajaan kaksoskohorttiin perustuvassa väestöotoksessa 36 vuoden ajan. Kysely toteutettiin neljä kertaa vuosina 1975–2011. Seurannan alussa osallistujien keski-ikä oli noin 36 vuotta ja lopussa noin 60 vuotta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu BMC Public Health -tiedelehdessä.

– Tutkimuksemme tulokset täydentävät käsitystämme unen pituuden muutoksista väestössä. Keskimäärin uni lyheni seuranta-aikana miehillä noin 18 ja naisilla noin 32 minuuttia, kertoo ylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.

Tutkimusryhmän mukaan unen lyheneminen selittyy pääosin tutkimushenkilöiden ikääntymisellä. Ikääntymisen tiedetään lyhentävän yöunta.

– Viime vuosina on toistuvasti uutisoitu univajeen lisääntyneen voimakkaasti, vaikka valtaosa väestötutkimuksista on osoittanut muutosten aikuisilla olleen vähäisiä. Muutokset ovat olleet vain minuutin kymmenesosia seurantavuotta kohti, ja joissakin maissa uni on jopa pidentynyt, Hublin sanoo.

– Tutkimustulos on myönteinen uutinen ajatellen unen ja terveyden moninaisia yhteyksiä, Hublin jatkaa.

Tutkimustulokset voivat vaihdella eri tutkimusmenetelmillä ja -aineistoilla

Tutkimuksessa seurattiin väestöotosta Suomessa, ja siten tulokset ovat parhaiten yleistettävissä muiden kehittyneiden maiden väestöihin. Tutkimusotokset eivät myöskään kattaneet kaikkia ikäluokkia, ja siten tuloksista ei voi tehdä vahvoja päätelmiä nuorempien ikäluokkien osalta.

– Useina vuosina toistetut kyselyt mahdollistivat ajan myötä tapahtuvien muutosten erottamisen ikääntymisen vaikutuksista, toteaa professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.

– On myös mahdollista, että unen pituus kuvautuu vakaampana käyttämässämme tutkimusasetelmassa, jossa samoja henkilöitä on seurattu pitkään. Monissa aiemmissa tutkimuksissa tutkimushenkilöt ovat välillä vaihtuneet, ja seuranta-ajat ovat olleet lyhyempiä, jatkaa Kaprio.

Puutteellinen uni voi lisätä sairastumisriskiä ja huonontaa hoitotuloksia

Viime vuosikymmeninä tutkimustieto unen ja terveyden yhteyksistä on lisääntynyt. Vanhastaan on tiedetty, että potilaiden uni heikkenee monissa sairauksissa. Nykyisin tiedetään, että uniongelmat voivat myötävaikuttaa sairauksien syntyyn esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa ja siksi unen pituuteen, laatuun ja sen oikea-aikaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Puutteellinen uni voi lisätä sairastumisriskiä, heikentää elämänlaatua ja huonontaa sairauksien hoitotuloksia.

Pitkittäistutkimukseen ”Changes in self-reported sleep duration with age – A 36-year longitudinal study of Finnish adults” osallistui seurannan alussa (1975) 30,915 henkilöä ja lopussa (2011) 8 334 henkilöä väestöä hyvin edustavasta Suomen Kaksoskohortista (Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto).

Hublin, C., Haasio, L. & Kaprio, J. Changes in self-reported sleep duration with age – a 36-year longitudinal study of Finnish adults. BMC Public Health 20, 1373 (2020).

https://doi.org/10.1186/s12889-020-09376-z
Shareable link: https://rdcu.be/b63T4

 Lisätietoja:

Christer Hublin, ylilääkäri, Työterveyslaitos
Puh. 043 825 7448, 030 474 2120
Sähköposti: christer.hublin[at]ttl.fi

Jaakko Kaprio, professori, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osasto ja Suomen molelyylilääketieteen instituutti FIMM
Puh. 050 371 5419
Sähköposti: jaakko.kaprio[at]helsinki.fi

Tutustu myös

Uutinen 13.8.2018: Valtaosa työikäisistä suomalaisista nukkuu hyvin tai melko hyvin (Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto)