8.2.2021

Työterveyslaitoksen mediatiedote 

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuloksista. Jokaiseen kolmeen kyselyyn vastasi 757 työssä käyvää suomalaista. Seurantatutkimuksen aiemmat tulokset osoittivat, että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronakeväänä. Nyt tiedetään, että koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun.

Etenkin nuorten työntekijöiden työn imu on laskenut 

Suomalaisten työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolleSamalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen on pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla. 

  Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen, muutokset ovat olleet maltillisia, ja työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistäKun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa, niin nyt loppuvuoteen 2020 mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo. 

Huolestuttava kehityspiirre liittyy nuoriin alle 36-vuotiaisiin työntekijöihin, jotka kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa. Samalla nuorten työuupumus on kesän jälkeen lisääntynyt. 

– Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät. Näyttääkin siltä, että erityisesti kesän ja loppuvuoden 2020 välinen aika on iskenyt nuorten työhyvinvointiin, erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.

Työhyvinvointi on laskenut sekä etä- että läsnätyötä tekevillä 

Syksyn aikana työn imu laski sekä etä- että läsnätyötä tehneillä. Toisaalta etätyössä keväällä tapahtunutta selkeää työssä tylsistymisen kasvua ei enää havaittu samoissa määrin syksyllä 2020.  

– Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä, mutta on tärkeää myös huomata, että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana, Kaltiainen kertoo. 

 Kevään keskusteluissa lapsiperheiden tilanne etätyössä sai runsaasti huomiota. Nyt tutkimuksemme kertoo, että yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä, ja erot ovat vain kasvaneetOn iso haaste huolehtia niistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana, jatkaa Hakanen. 

– Erityisesti poikkeusaikoina tarvitaan palvelevaa, ihmislähtöistä ja ihmiseen luottavaa johtamista, matalan kynnyksen yhteydenpitoa työtovereitten ja johdon kesken, työn mielekkyyttä ylläpitävää myönteistä palautetta omalle ja toisten työlle sekä työn yhteisen tarkoituksen teroittamista, riittävää tauotusta työpäivien aikana ja rutkasti myötätuntoa, silloin kun asiat eivät suju entiseen tapaan, toteavat tutkijat.

Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Taloustutkimus teki Työterveyslaitoksen toimeksiannosta ensimmäisen kyselyn vuoden vaihteessa 2019-2020 osana toista tutkimushanketta (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä), ensimmäisen seurantakyselyn touko-kesäkuussa 2020 ja toisen seurantakyselyn marras-joulukuussa 2020Tässä esitellyt tulokset perustuvat jokaiseen kolmeen kyselyyn vastanneiden 757 suomalaisen kokemuksiin. 

Tutkimuksen tuloksia julkaistaan hankkeen verkkosivuilla Miten Suomi voi? – Työterveyslaitos (ttl.fi)

#koronavirus #mitenSuomivoi #työhyvinvointi #työkykyinenSuomi

Lisätiedot: 

tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen[at]ttl.fi 

erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen[at]ttl.fi 

johtaja Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi

Tutustu myös:  

Työelämän selviytymistarinoita koronakeväältä – jaa kokemuksesi 

Tiedote 12.8.2020: Koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi jopa parani