20.9.2019

Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB) -hankkeeseen osallistui neljä julkisen sektorin organisaatiota ja neljä työhyvinvointipalveluja tuottavaa yritystä. Organisaatioissa tehtiin monenlaisia työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia, kuten terveys- ja työkykykyselyjä, esimiesten valmennusta sekä työterveysyhteistyön kehittämistä. Lisäksi perustettiin työkyvyttömyysriskissä oleville aktivointi- ja kuntoutusryhmiä.

Hankkeen tuomat hyödyt näkyivät ennen kaikkea esimiesten parempana osaamisena ja työkykyjohtamisen tiivistymisenä. Esimiehet oppivat ottamaan työkykyasiat puheeksi.

Sairauspoissaolojen määrä ei laskenut odotetusti – mittari asetettava tavoitteen mukaan

Hankkeen mittariksi asetettu sairauspoissaolojen väheneminen – 2,1 päivää/organisaatio – ei toteutunut odotetusti, vaikka organisaatiot kokivatkin saaneensa tukea sairauspoissaolojen hallintaan.
–  Sairauspoissaolot ovat huono työhyvinvoinnin mittari, sanoo ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.

– Työhyvinvointiin vaikuttavat niin monet asiat, että yksi mittari ei välttämättä riitä. Lisäksi hankkeen organisaatiot olivat melko erilaisia, osassa tehtiin asiantuntijatyötä, osassa keskiraskasta fyysistä työtä. Fyysistä työtä tekevillä on yleensä enemmän sairauspoissaoloja kuin esimerkiksi opettajilla. Silti määrällinen tavoite oli kaikilla sama.

– Mittarin valinta olikin yksi tämän hankkeen kompastuskivistä. Mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia. Myös organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla, sanoo Pehkonen, joka johti TyHy-SIB-hankkeen arviointiprosessia.

Sijoittajien saama tuotto jäi vähäiseksi, mutta oppia saatiin

SIB-hankkeen ideana on, että sijoittajat kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain, jos hanke tuottaa yhteisesti sovitun mittarin mukaisia tuloksia.

– Maksuperuste on vaikuttavuus, ei palveluiden määrä, painottaa projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.

Jos sairauspoissaolot olisivat vähentyneet 2,1 päivää henkilöä kohden vuosittain verrattuna hanketta edeltäneeseen 12 kuukauden sairauspoissaolopäivien määrään, sijoittajat olisivat saaneet tuottoa, mutta nyt he saivat maksimissaan sijoittamansa pääoman takaisin.

Sijoittajat olivat kuitenkin SIB-mallin mukaisesti varautuneet tällaiseenkin tulokseen, ja hanke voidaan nähdä hyvänä kokeiluna. Hanke oli ensimmäinen Työhyvinvointi-SIB maailmassa.

– Tästä hankkeesta on hyvä ottaa oppia niin Sitran kuin muidenkin SIB-toimijoiden. Työhyvinvointi oli melko vaikea aihe ensimmäiseen SIB-hankkeeseen, myöntää Pyykkö.

Työterveyslaitos on laatinut arvioinnin perusteella suosituksia, joihin voi tutustua arviointiraportissa ja tämän tiedotteen liitteessä.

SIB-malli kiinnostaa sosiaali- ja terveysministeriötä 

Julkisella sektorilla käytetään joka vuosi useita miljardeja euroja erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan kuitenkin liian harvoin.

– Kun TyHy-SIB vuonna 2015 käynnistyi, kiinnostuimme myös sosiaali- ja terveysministeriössä uudenlaisen rahoitusmallin mahdollisuuksista, kertoo finanssineuvos Minna Liuttu sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Halusimme kuitenkin tietää, miten malli toimii ja toteutimme TyHy-SIBin arvioinnin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Arviointi antaa paljon eväitä seuraavien SIB-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. SIBin avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytäntöjään suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa ja tehostaa miljardien eurojen verotulojen tuloksellisempaa käyttöä.

Sitran avustuksella Suomeen on syntynyt ja rakenteilla useita tulosperusteisia SIB (Social Impact Bond) -teemarahastoja. Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB) on ensimmäinen näistä ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä SIB-hanke maailmassa.

Hanke käynnistyi 2015-2017 neljässä eri kokoisessa eri toimialoja edustavassa julkisessa organisaatiossa, viimeisin osa päättyy toukokuussa 2020. Näissä organisaatioissa työskenteli yhteensä noin 1500 henkilöä. Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin eri keinoin kehittämään työhyvinvointia ja vähentämään sairauspoissaoloja. Palvelutuottajien toimesta organisaatioille tarjottiin valmis palveluvalikoima, jota resursoitiin organisaatiokohtaisesti.

Tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista.  Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

Lisätiedot

Irmeli Pehkonen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 708 3784, irmeli.pehkonen[at]@ttl.fi

Mika Pyykkö, projektijohtaja, Sitra, puh. 0294 618 259, mika.pyykko[at]sitra.fi
Minna Liuttu, finanssineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö,  puh. 0295163582, minna.liuttu[at]stm.fi
Jani Kempas, johtaja, FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy (aiemmin Epiqus Oy), puh. 040 251 7735, jani.kempas[at]fim.fi

Tutustu myös
Arviointiraportti: Työkykyjohtamisen monitoimijaista kehittämistä – Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointi Pehkonen Irmeli, Horppu Ritva, Turunen Jarno, Ojajärvi Anneli, Toivio Pauliina, Juvonen-Posti Pirjo Työterveyslaitos 2019

www.julkari.fi
LIITE – Työterveyslaitoksen suositukset SIB-hankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille