15.6.2020

Tiedote 24/2020

Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ollut kymmenen vuotta mahdollista täyttää työn imu -testi ja saada itselleen palaute omasta työn imun tasosta. Vuoden 2020 alkuun mennessä testi oli täytetty jo yli 100 000 kertaa, ja nyt nämä vastaukset on analysoitu. Tulosten mukaan kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisesta kokee säännöllisesti, useita kertoja viikossa työn imua. Sen sijaan matalasta työn imusta kertoo se, että joka kuudes (17 %) koki keskimäärin kerran viikossa työn imua ja joka neljäs (24 %) vielä sitäkin harvemmin. Lisäksi Työterveyslaitoksen tutkijat ovat käyneet läpi laajasti 20:n viime vuoden aikana Suomessa ja muualla tehdyt tutkimukset, joissa on selvitetty työn imun seurauksia ja yhteyksiä muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin.

– Tutkimusnäyttö on erittäin vahvaa: työn imuun todella kannattaa työpaikoilla panostaa, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työn imulla lukuisia mahdollisia myönteisiä seurauksia

Työn imu -testiin vastanneista suomalaisista naiset kokivat keskimäärin enemmän työn imua kuin miehet ja vanhemmat työntekijät enemmän kuin nuoret. Toimialoista eniten työn imua koettiin hallinnollisissa johtotehtävissä sekä opetusalalla ja lähes yhtä usein sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vähiten työn imua koettiin teollisuudessa ja sen jälkeen tieteellisessä ja teknisessä työssä sekä rakennusalalla.

– Aiemmista Suomessa ja muualla tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että työn imu on yhteydessä yli 60 myönteiseen ilmiöön. Nämä liittyvät muun muassa parempaan työssä suoriutumiseen, liiketoiminnallisiin tuloksiin, työuraan, palkkaan ja myönteisiin työasenteisiin, mutta myös muun muassa fyysiseen ja mielenterveyteen sekä yksilöllisten voimavarojen vahvistumiseen. Työn imun myönteiset vaikutukset ulottuvat myös pitkällä aikavälillä kotielämään, ja työn imu siirtyy läheisten ihmisten välillä sekä töissä että kotona, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Lukuisten myönteisten seurausten lisäksi yksittäisissä kansainvälisissä tutkimuksissa työn imun on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen väsymykseen, sairaana työskentelyyn sekä työn ja perheen väliseen ristiriitaan. On huomionarvoista, että suomalaistutkimuksissa on saatu näidenkin osalta päinvastaiset tulokset.

Työn imu auttaa pärjäämään muutoksissa

Lukuisien Suomessa ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella työn imu näyttäytyy parhaana mahdollisena hyvinvointina työssä.

– Työn imua kokevat työyhteisöt pärjäävät muutoksissa muita työyhteisöjä paremmin näkemällä muutoksissa myös niiden mahdolliset myönteiset puolet ja toimimalla aktiivisesti sopeutuakseen muutoksiin, Jari Hakanen sanoo.

– Työntekijät, yrittäjät ja työpaikat tarvitsevat työn imua koronapandemian jälkeisessä maailmassa, Janne Kaltiainen toteaa.

Työn imun kokeminen taas on todennäköisempää niillä työpaikoilla, joilla johtaminen perustuu ihmislähtöisiin periaatteisiin ja joissa kannustetaan oman työn kehittämiseen.

– Työn imun sivuuttaminen olisi ihmisten mahdollisuuksien ja voimavarojen haaskaamista, Hakanen sanoo.

 

Työn imu tarkoittaa työssä koettua, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. Työn imua on se, että töihin mennessään yleensä kokee hyvää mieltä, olonsa tarmokkaaksi ja että tuleva työpäivä herättää myönteisiä odotuksia.

Lisää aiheesta:

Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen: Työn imu – parasta hyvinvointia työssä? (Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020, sivut 41–56, työ- ja elinkeinoministeriö)

Työn imu -testi

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen(at)ttl.fi

Erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen(at)ttl.fi