– Esimerkiksi kuorolauluun osallistuvat ihmiset kokevat elämänsä myönteisemmäksi ja raportoivat vähemmän yksinäisyyden kokemuksia, kertoo yksi suosituksen kirjoittajista, teatterintutkija ja teologi Heli Ansio Työterveyslaitoksesta.

Ryhmässä toteutettava taide- ja kulttuuritoiminta luo ihmisille mahdollisuuksia kohdata toisiaan, jakaa kokemuksia ja tunteita, sekä pohtia omaan persoonaan liittyviä asioita.

– Taiteen hyvinvointivaikutukset ulottuvat ihmisen persoonallisuuteen, ei ainoastaan fyysiseen terveyteen, korostaa erikoistutkija Pia Houni Työterveyslaitoksesta.

Matalan kynnyksen osallistava toiminta

Suosituksen mukaan kuntien, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen tulisi lisätä matalan kynnyksen osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa eri ikäryhmille. Huomio tulisi erityisesti kohdistaa yksinäisyyden riskiryhmiin kuuluville, joita ovat yksinelävät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat.

– Sen lisäksi, että yksinäisyyden torjuminen on inhimillisessä mielessä tärkeää, se on myös taloudellisesti kannattavaa, sanoo taidehallinnon lehtori Patrick Furu Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

Tarkkoja lukuja on vaikea arvioida, mutta säästöt kansanterveydessä ovat Furun mukaan merkittävästi suuremmat kuin taidetoimintaan käytetyt varat. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia taiteilijoiden työllistymiselle.

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lisätietoa: www.artsequal.fi

 

Haastattelupyynnöt:

Pia Houni, puh. 043 82 44 501, pia.houni[ät]ttl.fi
Heli Ansio, puh. 050 46 87 335, heli.ansio[ät]ttl.fi
Patrick Furu, puh. 050 35 06 717, patrick.furu[ät]uniarts.fi