3.6.2019

Tiedote 30/2019

Altistelähtöinen työterveysseuranta –kirjassa on päivitetty erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtävät työterveyshuollon terveystarkastukset.

Kun työssä on erityistä sairastumisen vaaraa, altiste työpaikalla on joko fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen, tai kyse on yötyöstä tai väkivallan uhasta.

Sininen kirja ohjaa tunnistamaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn. Tällaista työtä tehdään esimerkiksi melulle tai liuotinaineille altistavassa työssä sekä ammattiastmaa aiheuttavilla aloilla.

– Altistumisen laadun lisäksi myös altistumisen määrä ratkaisee, voiko terveydelle aiheutua haittaa, ja tarvitaanko terveystarkastuksia vai ei, kertoo ylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitoksesta.

Kelan tilastojen mukaan joka seitsemäs työterveyshuollon terveystarkastus tehdään erityisen sairastumisen vaaran perusteella. Lainsäädäntö velvoittaa tekemään nämä terveystarkastukset.

Terveyden seurantaa on järkeistettävä

–  Kun työn tekemisen tavat ja ympäristöt muuttuvat, on myös terveyden seurannan muututtava. Tavoitteenamme on järkeistää seurantaa siten, että tarkastuksille ja niiden sisällöille, kuten erilaisille tutkimuksille, on perusteltu syy, sanoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

–  Samalla on huomioitava uusin tutkimustieto esimerkiksi yksittäisten tutkimusten hyödyllisyydestä, jatkaa Karvala.

Vaikka ammattitaudit eivät enää ole työelämän keskeisin huolenaihe ja altisteet ovat aikaisempaa paremmin hallinnassa, on työpaikoilla edelleen olosuhteita, joissa voi ilmetä terveyshaittoja.  Terveystarkastuksilla on oma merkityksensä, kun työntekijöille tiedotetaan terveysvaaroista, ohjeistetaan suojautumaan riskeiltä ja etsitään varhaisia merkkejä haitoista.

–  Terveystarkastukset ovat myös väline, jolla voidaan vaikuttaa työoloihin, muistuttaa Leino.

Lainsäädäntö antaa puitteet ja kirja antaa soveltamisohjeet

Kirja on alan parhaiden asiantuntijoiden näkemys siitä, millä terveydenseurannan tavoilla ja sisällöillä lainsäädännön mukaiset terveystarkastusten tavoitteet saavutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, samalla näyttöön perustuen.

– Lainsäädäntö antaa puitteet, ja kirja suuntaviivat käytännön toteuttajille. Optimaaliset käytännöt syntyvät vasta kun työterveyshuollon ammattilainen pysähtyy miettimään, mitkä ovat terveystarkastustarpeet kullakin työpaikalla, painottaa Kirsi Karvala.

Verkkokoulutus helpottaa uusien ohjeiden omaksumista

Työterveyslaitoksella on valmisteilla verkkokoulutus kirjan keskeisistä sisällöistä. Sen tarkoitus on helpottaa kirjan sisällön omaksumista arjen kiireiden keskellä. Koulutus valmistuu syksyn aikana. Myös ruotsinkielinen versio kirjasta valmistuu syksyn aikana.

Lisätietoja:

Kirsi Karvala, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2266, kirsi.karvala[at]ttl.fi

Timo Leino, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 825 1894, timo.leino[at]ttl.fi

Kirja (Duodecim verkkokauppa)

Kirsi Karvala, Timo Leino, Panu Oksa, Tiina Santonen, Markku Sainio, Jari Latvala, Jukka Uitti (toim.) Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim. 1. painos 2019, 259 sivua, nidottu.
Hinta 72 euroa.

LIITE: Altistelähtöinen työterveysseuranta kirjan esite