Vanhustyön vatupassi

Eettinen kuormitus on merkittävä vanhustyön työhyvinvointia koetteleva tekijä. Vanhustyön vatupassi tarjoaa vanhustyön esihenkilöille ja johdolle konkreettisia ja vanhustyön arjessa toimivia ratkaisuja eettisen kuormituksen hillitsemiseen ja eettisen työkulttuurin luomiseen. Näiden seurauksena syntyy parempaa työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä myös vetovoimaa vanhustyöhön.

(Huomaathan, että vatupassin kuvitus on vielä työn alla)

Päämääränä eettisempi työkulttuuri

Vanhustyön vatupassi lisää eettistä osaamista ja edistää eettistä työkulttuuria. Nämä näkyvät työyksikön arjessa eettisen kuormituksen parempana hallintana ja työhyvinvointina. Nämä edistävät myös alan pito- ja vetovoimaa.

Vatupassi tarjoaa:

Ymmärrystä siitä, miksi eettisestä kuormituksesta pitää puhua ja miksi siihen pitää puuttua.
Tietoa eettisestä kuormituksesta, sen synnystä ja seurauksista sekä keinoja käsitellä ja parantaa oman työyhteisön eettisen kuormituksen nykytilannetta.
Toimintamalleja ja konkreettisia keinoja, joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa: aloittaa varmasti onnistuvista pienistä asioista, arvioida, suunnitella, toteuttaa ja taas arvioida.

Esihenkilö vastaa työn organisoinnista ja on avainasemassa siinä, että eettisesti haastavat tilanteet nostetaan työyksikössä avoimeen keskusteluun ja niiden ratkaisumahdollisuuksia pohditaan yhdessä, turvallisessa ilmapiirissä.

Miksi eettiseen kuormitukseen puuttuminen on tärkeää?

Eettisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää kaikkia: vanhustyön työntekijöitä, työyksiköitä, asiakkaita, organisaatioita ja koko alaa.

Työntekijä kohtaa vanhustyössä monenlaista kuormitusta. Fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen lisäksi työssä on psykososiaalista eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kuormitusta.

Eettinen kuormitus heikentää jo yksistään työntekijöiden jaksamista ja työkykyä, ja voi johtaa stressiin ja uupumiseen. Erityisen haitallista se kuitenkin on työkyvylle silloin, kun sitä esiintyy yhtä aikaa muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa, mikä on vanhustyössä yleistä.

Eettinen kuormitus luo työyksikössä myös usein eripuraa. Kun työyksikön eettiset periaatteet on yhdessä sovittu, ei työyksikössä tarvitse kyräillä tai kytätä. Kun eettisiä pulmatilanteita vielä käsitellään yhdessä, kaikki oppivat.

On tärkeää, että työyksiköissä on turvallinen ilmapiiri, jossa kokemuksia työn eettisestä kuormituksesta voidaan jakaa avoimesti.

Työhyvinvointikyselyt ovat hyvä tapa mitata eettisen kuormituksen yleisyyttä, ja kyselyiden purkutilaisuuksissa voidaan pureutua siihen, missä tilanteissa työntekijät kuormitusta kokevat.

Kun työntekijällä on eettistä osaamista ja työyksikön eettisistä periaatteista on sovittu, työntekijä voi kohdistaa voimavaransa itse työn tekemiseen. Lisäksi hänellä on paremmat keinot hallita eettisesti haastavia tilanteita, joita vanhustyössä väistämättä tulee esiin. Työn laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat.

Myös myönteistä kehitystä on hyvä seurata, esimerkiksi työhyvinvointikyselyjä hyödyntäen, ja jakaa kertynyttä tietoa työyhteisössä.

Kun eettisen kuormituksen vähentäminen otetaan osaksi työhyvinvoinnin suunnitelmallista kehittämistä, voidaan

pidentää työuria
houkutella uusia työntekijöitä alalle
vähentää poissaoloja ja työkyvyttömyyttä
parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Eettisen kuormituksen vähentäminen on osa työnantajan työsuojeluvelvoitteen toteuttamista.

Jotta eettiseen kuormitukseen voidaan puuttua, täytyy työyhteisöjen saada tietoa, kuinka usein ja missä tilanteissa eettistä kuormitusta koetaan. Tässä hyvänä välineenä ovat työhyvinvointikyselyt.

Aloita: Mitä eettinen kuormitus on ja miten sitä hallitaan? -opas

Mallin ensimmäisessä osiossa opit määrittelemään eettisen kuormituksen ja ymmärrät, mistä se aiheutuu. Saat askelmerkit eettisesti hyvin toimivan työyksikön rakentamiseen ja työkaluja sen ylläpitämiseen.

Eettiseen kuormitukseen puuttuminen vaatii rohkeutta ja avoimuutta, mikä voi tuntua yksin vaikealta. Materiaalia voi hyvin työstää esihenkilökollegan tai oman työyksikön työntekijän kanssa. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Työyksikössä voidaan edetä askel askeleelta omaan tahtiin.

Siirry oppaaseen

Mitä seuraavaksi?

Kun olet käynyt läpi Eettinen kuormitus: mitä se on ja miten sitä hallitaan? -oppaan ja sen tehtävät, on aika ottaa xx-mallissa seuraava askel.

Tarjoamme avuksesi kolme konkreettista keinoa, joilla voit kehittää omaa ja työyksikkösi eettistä osaamista ja eettistä työkulttuuria: kokeileva kehittäminen, valmentava johtaminen ja mentorointi. Suosittelemme, että tutustut näihin itsellesi tärkeimmältä tai helpoimmalta tuntuvassa järjestyksessä.

Kokeileva kehittäminen

Kokeileva kehittäminen on toimiva tapa parantaa työpaikan vallitsevaa tilannetta. Se tukee työntekijälähtöistä kehittämistä ja antaa uskoa asioiden muuttumiseen, joten se sopi hyvin työkaluksi matkalla kohti eettisempää ja vastuullisempaa toimintakulttuuria.

Selkeiden ohjeiden ja esimerkkien avulla opas johdattelee työyksikkösi kuusikohtaisen kehittämispolun alusta loppuun: kokeilun tarpeen tunnistamisesta aina uuden käytännön seurantaan.

Siirry oppaaseen

Valmentava johtaminen

Valmentava johtaminen on hyvä pohja koko työyksikön eettiselle toimintakulttuurille. Neuvojen ja käskyjen sijaan siinä painottuu kyseleminen, kuunteleminen ja kannustaminen. Työntekijät kokevat vähemmän stressiä ja kyynisyyttä, enemmän työn imua ja iloa.

Saat oppaasta hyvän yleiskuvan valmentavasta johtamisesta ja neljä helposti käyttöön otettavaa valmentavan johtamisen toimintamallia.

Siirry oppaaseen

Mentorointi

Työuran eri vaiheessa voimme kokea eettisesti kuormittavat tilanteet eri tavoin. Mentorointi on hyvä tapa päästä peilaamaan omia toimintatapojasi vertaisesi kanssa. Asioiden yhdessä jäsentäminen vahvistaa omia voimavarojasi ja lisää hallintakeinoja eettisesti kuormittaviin tilanteisiin.

Opas johdattelee sinut mentorointiprosessin läpi sekä tarjoaa tehtäviä ja vinkkejä mentorointitapaamisiin.

Siirry oppaaseen

Vanhustyön vatupassi on laadittu syksyllä 2022 Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) -hankkeessa, joka toteuttaa kansallista ikäohjelmaa.

Mallia ovat olleet toteuttamassa Työterveyslaitoksesta Tiina Koivisto, Jaana Laitinen, Eveliina Korkiakangas, Kirsikka Selander, Risto Nikunlaakso, Maria Paavolainen, Nina Olin, Eveliina Saari, Vilja Rydman ja Mari Koivunen. Valmentavan johtamisen oppaan sisältö on toteutettu LAB-ammattikorkeakoulussa ja Mentoroinnin oppaan sisältö Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Kiitos, kun olet mukana toteuttamassa Vanhustyön vatupassia ja sitä kautta edistämässä suomalaisen vanhustyön hyvinvointia ja hyvää hoivaa. Antoisaa matkaa!

Aloita Vanhustyön vatipassi ja siirry Eettinen kuormitus -oppaaseen

Kysy lisää tai anna palautetta

Jäikö joku askarruttamaan tai kaipaisitko jostain lisätietoa? Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy. Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja parannusehdotuksia.