5.9.2017

Tiedote 39/2017

Työaikalakiesitys lisäisi merkittävästi mahdollisuuksia edistää sekä työnantaja- että työntekijälähtöisiä joustoja.

– Asiantuntija- ja tietotyöhön liittyvät uudet elementit kuten joustotyöaika, liukuvan työajan laajentaminen ja työaikapankin käyttö ovat hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta merkittäviä parannuksia nykytilaan, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

– Lisäksi on hyvä, että laissa on säilytetty työaikadirektiiviin perustuvat enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikaa koskevat säännökset.

Esitys jaksotyön lisäämisestä on riski työntekijöiden terveydelle

Lakiesityksessä jaksotyön käyttömahdollisuuksia laajennetaan ja ylitöiden teettämistä helpotetaan. Jaksotyössä riittävästä palautumisesta ja levosta annetut määräykset ovat väljät.

– Mielestämme ei ole mitään syytä laajentaa jaksotyötä käyttävien alojen määrää. Sama työ voitaisiin tehdä vuorotyösäännösten puitteissa, jolloin lepoajoista tulee riittävät, muistuttaa Härmä.

– Nykyisin jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.

Ylitöiden teettämiselle pitäisi asettaa kuukausittainen katto

Työterveyslaitos ei kannata ylitöihin liittyvien säännösten väljentämistä. Liialliset ylityöt lisäävät työtapaturmien riskiä ja heikentävät sydänterveyttä, osoittavat tutkimukset.

– Ylitöiden teettämiselle tulisi asettaa kuukausittainen katto, esittää Härmä.

Ehdotuksessa esitetään myös, että työvuoroluettelo voisi olla vain viikon mittainen ja että sen voisi julkaista vain viikkoa ennen vuoron alkamista.

– Tällöin työn ja muun elämän yhteensovittamisen muodostuisi vaikeaksi.

– Ehdotamme työvuoroluettelon minimipituudeksi kolmea viikkoa ja sen julkaisemista vähintään kahta viikkoa ennen työvuoron alkamista, sanoo Härmä.

Työterveyslaitoksen lausunto