10.6.2019

Tiedote 34/2019

Työelämän muutosten myötä työtä ei tehdä enää pelkästään yhdessä fyysisessä työpaikassa, vaan työn teon tavat ja muodot muuttuvat. Esimerkiksi yhteiset työpaikat ja erilaiset alihankinta- ja vuokratyöt, ovat lisääntyneet. Työterveyshuollolle tämä tarkoittaa haasteita perustyöpaikkaselvitykseen kuuluvan fyysisen työpaikkakäynnin toteuttamisessa.

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys (etäTPS) -hankkeessa kokeiltiin, voiko etänä toteutettava työpaikkakäynti korvata fyysisen työpaikkakäynnin. Hankkeessa myös kartoitettiin työterveyshenkilöstön ja työsuojelutarkastajien kokemuksia työpaikkaselvityksen toteuttamisesta sekä alan asiantuntijoiden näkemyksiä teknologian käytön mahdollisuuksista yksilöön ja ympäristöön liittyvien tekijöiden mittaamisessa.

– Tulosten perusteella voi todeta, että teknologiaa kyllä kannattaa ottaa käyttöön ja hyödyntää kaikkien työpaikkaselvitysten tiedonhankinnan tukena, mutta yleistä suositusta, milloin vain etänä toteutettava perustyöpaikkaselvitys on mahdollinen, ei voida antaa, hankkeen projektipäällikkö Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

– Ei voi myöskään sanoa, kumpi tapa – fyysinen vai etänä toteutettu työpaikkaselvitys – on laadukkaampi. Sen sijaan voimme tämän hankkeen tulosten perusteella todeta, että työpaikkaselvitykseen liittyviä toimintatapoja työterveyshuollossa täytyy kehittää enemmän hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseksi, Nissinen summaa tuloksia.

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys soveltuu osaan tilanteista, muttei voi täysin korvata fyysistä työpaikkakäyntiä

Tulosten mukaan etätyöpaikkakäynnillä oli mahdollista hankkia tietoa työn vaara-, kuormitus- ja voimavaratekijöistä terveydellisen merkityksen arviointia varten. Parhaiten pystyttiin selvittämään työn psykososiaalisia tekijöitä. Terveydellisen merkityksen arviointia ei kuitenkaan pystytty kattavasti tekemään pelkän etätyöpaikkakäynnin perusteella.

– Kaikilla etätyöpaikkakäynneillä havaittiin puutteita sen selvittämisessä, kuinka usein ja kuinka kauan kuormittavaa työvaihetta tehtiin. Toisaalta tätä keskeistä tietoa ei toteutetuissa kokeiluissa yleensä selvitetty myöskään fyysisellä työpaikkakäynnillä, Nissinen toteaa.

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys on soveltuva, kun arvioidaan mobiilin, etätyön ja tietotyön kuormitustekijöitä tai täydennetään aiemmin tehtyä työpaikkaselvitystä. Kehittyneen teknologian avulla on mahdollista mitata esimerkiksi työntekijän liikkumista ja sijaintia työskentelytiloissa, työasentoja tai vireystilaa sekä työn keskeytymistä ja suojainten käyttöä. Käytetyistä teknologioista etätyöpaikkakäynnillä toimi parhaiten reaaliaikainen videoyhteys työpaikalle tai videotallenteet työstä.

Työtilaan liittyvistä tekijöistä taas kehittyneen teknologian avulla on mahdollista mitata muun muassa lämpötilan vaihtelua, valaistuksen tasoa, ilman laatua, pölyjä tai kemikaaleja sekä työpisteiden käyttöasteita. Fyysistä työpaikkakäyntiä tarvitaan yleensä silloin, kun työ sisältää kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä tai fyysisiä kuormitustekijöitä.

Työpaikkaselvitysten merkitystä ja hyötyä sekä työpaikkaselvitysraporttien hyödynnettävyyttä työpaikoilla tulisi haastatteluaineistojen perusteella lisätä.

– Työsuojelutarkastajat toivat haastatteluissa esiin, että työterveyshuollon laatimien työpaikkaselvitysraporttien laatu vaihtelee ja niitä on tarvetta parantaa, Nissinen toteaa.