20.2.2018

Pelkän kuvittelun avulla ei tulevaisuutta tutkita, vaan tarvitaan myös toista tehtävää eli analyysia siitä, mikä on todennäköistä. Ketkä toimijat ovat tekemisillään vaikuttamassa asioihin ja kenellä on valta toteuttaa omaa intressiään? Onneksi tähänkään ei tarvitse tyytyä, vaan tulevaisuuden tutkimuksen kolmas tehtävä, osallistuminen, haastaa tutkailemaan arvopohjaa ja ottamaan kantaa, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa ja suuntaamaan voimavarat yhteistyöhön vision toteuttamiseksi.

Skenaariotyöskentely on tulevaisuuden tutkimuksen alueeseen kuuluva tarkastelutapa, jossa laaditaan pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia ja kehityspolkuja tukemaan päätöksentekoa epävarmaa tulevaisuutta varten. Skenaariot ovat alun perin teatterisanastoa ja merkitsevät näytelmän käsikirjoituksia. Olennaista on tunnistaa ne avainmuuttujat ja tapahtumat, jotka aikaansaavat eri skenaarioita ja joiden toteutumisesta kunkin skenaarion eteneminen on kiinni.

Nämä muuttujat määrittelevät, milloin viimeistään skenaarion lähtöoletusten on toteuduttava, jotta skenaario on mahdollinen annetulla tarkasteluaikajänteellä. Tärkeätä on kuvata juoni, näyttelijät, kulissit, repliikit, liikkeet näyttämöllä ja tietysti myös tunnistaa, kuka on käsikirjoittaja ja kuka ohjaaja. Eri skenaarioissa käsikirjoittaja ja ohjaaja vaihtelevat ja siksi onkin tärkeätä tunnistaa eri skenaarioiden avaintoimijat ja roolit.

Skenaariot työterveyshuollon kehittämisen apuna

Työke-hankkeessa laaditaan vaihtoehtoisia skenaarioita yhden sukupolven aikajänteellä noin 20 vuoden päähän. Muutosvoimina ovat sekä rakenteelliset että toiminnalliset tekijät. Rakenteelliset muutokset tulevat hallinnosta osana sote-uudistusta, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös toiminnalliseen puoleen. Sote-uudistustakin suurempana tekijänä toiminnallisella puolella on muuttuva työelämä ja sen vaikutukset. Digitalisaatio, robotiikka ja globalisaatio muuttavat työelämää työterveyshuollon toimijoiden ja sen asiakkaidenkin puolella. On osattava toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uudenlaiset osaamisvaateet luovat kaikissa epävarmuutta. Osaaminen sisältää paitsi tiedot ja taidot, myös arvot ja asenteet sekä verkostot. Työterveyshuolto on nähtävä samalla johdon strategisena kumppanina ja henkilöstön voimavaroja vahvistavana tekijänä. On varmistettava tiedon kulku ja toiminnan vaikutusten arviointi läpi moniäänisen arvoverkoston. On uskallettava murtaa tabut, jotka estävät näkemästä uusia mahdollisuuksia muutoksessa. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laatiminen yhdessä toimijajoukon kanssa lisää avoimuutta, luottamusta ja arvostusta koko kentässä. Kun luottamus on kunnossa, on helpompaa työstää myös suurten muutosten skenaarioita kuivaharjoitteluna. Mitä jos työterveyshuolto lakkautetaan? Entä jos sairaanhoidosta luovutaan?

Skenaariotyö Työke-hankkeessa on vasta alussa. Hankkeen kuluessa kirkastuu, edetäänkö kohti ihmisen parhaan ystävän koiran, ahkeran muurahaisen, ketterän gasellin vai kenties muuntautumiskykyisen kameleontin tulevaisuutta? Tehdyn eläinanalyysin perusteella monet näkivät, että työterveyshuolto on jo nyt koira, ihmisen paras ystävä, ja sellaisena sen olisi hyvä pysyäkin. Kuitenkin, monet mainitsivat myös muutostarpeesta, joka vaatisi gasellin ketteryyttä, kameleontin muuntautumiskykyä, leijonan voimaa, simpanssin kykyä käyttää uusia työkaluja tai kykyä pitkiin loikkiin tai sukelluksiin kengurun, saukon tai valaan tavoin.

Kirjoittanut Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Vastaa kyselyyn ja vaikuta työterveyshuollon tulevaisuuteen!