13.11.2020

Tiedote 43/2020, WOW Symposium, Espoo

Ajasta ja paikasta riippumaton työ on yleistynyt viime vuosina ja koronapandemia on vain vauhdittanut kehitystä. Suomessa säännöllisesti etätyötä tekevien osuus on noussut 16 prosentista 28 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana – jo ennen COVID-19 pandemiaa.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät työaikojen joustavuutta. Joustavuus voi liittyä työpäivän pituuteen tai työjaksojen aloitus- ja lopetusajankohtiin. Taukojen, vapaapäivien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäisemmin. Yksityisasioiden hoito työasioiden lomassa helpottuu.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu erityisesti naisilla 

– Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat hyvä tapa parantaa työoloja olettaen, että useimmissa ammateissa vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ainakin jossakin määrin. Hyötyä on erityisesti naisille, ikääntyville työntekijöille sekä työntekijöille, joilla on alentunut työkyky, sanoo dosentti Constanze Leineweber Tukholman yliopistosta.

Ruotsalaistutkimuksessa pysyvästi matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ennustivat hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen naisilla mutta eivät miehillä. Myös tapaturmia sattui enemmän, jos vaikutusmahdollisuudet olivat huonot.

  • Sen sijaan hyvät vaikutusmahdollisuudet vähensivät niin mielenterveys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen toimii osittain välittävänä tekijänä hyvien vaikutusmahdollisuuksien ja oireiden vähenemisen välillä, Constanze Leineweber jatkaa.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vähentää sairauspoissaoloja ja edistää hyvinvointia

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että työntekijät otetaan mukaan työvuorojen suunnitteluun. Työvuoroista neuvotellaan ja niitä sovitetaan työntekijöiden kesken. Lainsäädäntö, työpaikan toiminta sekä työntekijöiden tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon.

Kunta-alan seurantatutkimukseen perustuvassa tutkimuksessa (2014–2017) seurattiin sairaalaosastoja, joista osa siirtyi käyttämään yhteisöllistä vuorosuunnittelua. Lyhyet, 1–3 päivän mittaiset sairauspoissaolot vähenivät yhteisöllistä vuorosuunnittelua käyttäneillä osastoilla.
Perinteistä vuorosuunnittelua jatkaneilla sairauspoissaolot lisääntyivät hieman.

– Havaitsimme myös, että sairauspoissaolot vähenivät sitä enemmän, mitä pidempään yhteisöllistä vuorosuunnittelua oli käytetty, kertoo erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

–  Vaikka muutokset toteutuneissa työvuoropiirteissä olivat varsin vähäisiä, työntekijöiden kokemat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin paranivat merkittävästi, toteaa erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta.

WOW tutkimuskonsortion suositukset vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi työaikoihin:

  • Vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin pitää lisätä. Vaikutusmahdolliset työaikoihin ovat hyödyllinen ja käyttökelpoinen keino edistää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työhön osallistumista.
  • Joustavan työn suositukset tulisi räätälöidä työntekijöiden iän, sukupuolen, työkyvyn ja työn sisällön mukaisesti.
  • Työntekijöille, joilla on erityisen matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, tulisi kohdentaa toimenpiteitä, jotka takaavat vähimmäistasoiset vaikutusmahdollisuudet.Katso kaikki WOW-työaikasuositukset hankkeen sivuilta: Summary of Key WOW Recommendations


WOW tutkimuskonsortio Working hours, health, well-being and participation in working life (WOW) – creating new working time models and solutions for Nordic countries on kehittänyt tutkimustietoon perustuvia työaikamalleja ja -ratkaisuja, jotka tulevat työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työhön osallistumista. Tutkijat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta ovat tuottaneet yli 100 tieteellistä julkaisua. NordForsk on WOW hankkeen pääasiallinen rahoittaja. WOW tutkimustuloksia ja suosituksia esittelevä Työaikasymposium striimataan 13.11.2020 klo 12–15, mediatilaisuus klo 10-11.

Lisätietoja:

Kati Karhula, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 0438242267, email: kati.karhula[at]ttl.fi

Constanze Leineweber, Associate professor, Stress Research Institute, Department of Psychology, Stockholm University, tel. +46737078937, email: constanze.leineweber[at]su.se (ruotsi, englanti)

WOW Raportti: Working hours, health, wellbeing and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and Safety
WOW-projektin verkkosivut


Lähteet

  1. Albrecht SC, Kecklund G, Tucker P, Leineweber C. Investigating the factorial structure and availability of work time control in a representative sample of the Swedish working population. Scandinavian Journal of Public Health. 2016;44(3):320-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4819796/
  2. Anttila T, Oinas T, Tammelin M, Nätti J. Working-Time Regimes and Work-life Balance in Europe. European Sociological Review. 2015;31(6):713-24. https://academic.oup.com/esr/article/31/6/713/2404306
  3. Leineweber C, Kecklund G, Lindfors P, Magnusson Hanson LL. Change in Work-Time Control and Work-Home Interference Among Swedish Working Men and Women: Findings from the SLOSH Cohort Study. International Journal of Behavioral Medicine. 2016;23(6):670-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5118396/
  4. Albrecht SC, Kecklund G, Rajaleid K, Leineweber C. The longitudinal relationship between control over working hours and depressive symptoms: Results from SLOSH, a population-based cohort study. Journal of Affective Disorders. 2017;215:143-51. https://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3887&fullText=1#box-fullText
  5. Tucker P, Albrecht S, Kecklund G, Beckers DG, Leineweber C. Work time control, sleep & accident risk: A prospective cohort study. Chronobiology International. 2016;33(6):619-29. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/07420528.2016.1167723
  6. Albrecht SC, Kecklund G, Leineweber C. The mediating effect of work-life interference on the relationship between work-time control and depressive and musculoskeletal symptoms. Scandinavian Journal of Work Environment and Health. 2020; 46(5), 469-479. doi:10.5271/sjweh.3887 https://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3887&fullText=1
  7. Turunen J, Karhula K, Ropponen A, Koskinen A, Hakola T, Puttonen S, Hämäläinen K, Pehkonen J, Härmä M. The effects of using participatory working time scheduling software on sickness absence: A difference-in-differences study. International Journal of Nursing Studies. 2020, Jul 14;103716. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2020.103716. [Online ahead of print.] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020748920302029?via%3Dihub
  8. Karhula K, Turunen J, Hakola T, Ojajärvi A, Puttonen S, Ropponen A, Kivimäki M, Härmä M. (2020). The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work. International Journal of Nursing Studies. 2020, Jun 24;103696. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2020.103696. [Online ahead of print.] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020748920301802?via%3Dihub
  9. Härmä M and Karhula K (editors). Working hours, health, wellbeing and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and Safety. Finnish Institute of Occupational health 2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/140634See more publications on the WOW Project Web Site