12.1.2017

Tutkimuksessa henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajia koulutettiin työuravalmennusryhmien ohjaajiksi. Tavoitteena oli alusta lähtien, että ryhmämenetelmälle löytyisi luonteva paikka työpaikan normaalissa toiminnassa myös jatkossa.

Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa menetelmää onkin hyödynnetty osana työhyvinvointitoimintaa sekä työterveyshuollon ennenaikaista eläköitymistä ennaltaehkäisevää toimintaa. Ryhmiä on järjestetty myös pitkiltä sairaslomilta palaaville ja osatyökykyisille.

Kaksi mahdollista vaikutusmekanismia

Menetelmällä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Yli kahden viikon mittaiset sairauspoissaolot ovat vähentyneet samoin kuin suunnitelmat ennenaikaisesta eläköitymisestä.

– Työuravalmennuksen myönteiset vaikutukset sairauspoissaoloihin voivat selittyä kahdella tavalla, kertoo johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta.

– Parantunut työuran hallinta voi vähentää suoraan masennusoireita ja lisätä työssä jatkamisen motivaatiota. Tai työuran parempi hallinta voi tukea henkilön selviytymistä ja jaksamista työssä, vaikka tällä olisikin iän tuomia vaivoja kuten selkäkipua tms, arvioi Toppinen-Tanner.

Tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Vuori on nähnyt voimaannuttavan ryhmätoiminnan vaikutukset uran hallintaan monissa tutkituissa kohderyhmissä jo aiemmin.

– Kun työntekijät vertaisryhmissä saavat toisiltaan uusia työkaluja työuransa hallintaan ja keinoja uraesteiden ja vaikeuksien hallintaan, vahvistuu heidän valmistautuneisuus uran hallintaan mikä kasvattaa omaa sisäistä motivaatiota työuraan liittyviin tavoitteisiin. Näillä muutoksilla on myös aiemmissa tutkimuksissa todettu myönteisiä pitkäaikaisia vaikutuksia niin työuraan kuin hyvinvointiinkin, erityisesti masennusoireiden vähenemiseen, kertoo Vuori.

Työkalu työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstöhallinnon yhteistyöhön

Ryhmätoiminnassa hyödynnetään vertaistukea ja aktiivisen oppimisen periaatteita työuran hallinnan vahvistamiseksi. Tutkimukset osoittavat, että työkykyä ja stressinhallintaa voidaan parantaa joko vahvistamalla ihmisten omaa pystyvyydentunnetta työssä jaksamiseen tai muuttamalla työskentelyolosuhteita – tai vaikuttamalla molempiin.

Voimavaralähtöinen, työurasiirtymiä koskeviin teorioihin perustuva toimintamalli auttaa ihmisiä valmistautumaan uramuutoksiin ja aktivoitumaan omien tavoitteiden toteuttamisessa. Jo aiemmin on osoitettu, että esimerkiksi ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatukset viriävät jo keski-iässä ja helposti muuttuvat itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Koska suurella osalla ikääntyvistä työntekijöistä on kroonisia sairauksia, on entistä tärkeämpää löytää uusia keinoja auttaa ihmisiä jatkamaan työuraa sairauksista huolimatta.

– Työuran ja omien vahvuuksien pohtiminen ryhmässä voi avata uuden näkymän tulevaisuuteen ja aktivoida ihmiset toimimaan, esimerkiksi kehittämään itseään tai tuunaamaan työtään, sanoo Toppinen-Tanner.

– Tutkimukseen osallistuneilla työpaikoilla oivallettiin menetelmän tarjoavan tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön uusia mahdollisuuksia.

Työuran uurtaja® -menetelmä saatavilla Työterveyslaitoksesta

Työterveyslaitos kouluttaa Työuran uurtaja® -menetelmäohjaajia. Menetelmäkirjoihin voi jatkossa tutustua Työterveyslaitoksen Ikäjohtaminen-verkkosivuilla.

Satunnaistettu kontrolloitu koeasetelma antaa luotettavaa vaikuttavuustietoa

Menetelmän vaikuttavuustutkimus toteutettiin 17 organisaatiossa, joista rekrytoitiin henkilöstöä mukaan. Tutkimusasetelmana käytettiin satunnaistettua kontrolloitua kenttäkoetta (randomized controlled trial; RCT). Tutkimukseen ilmoittautuneet 718 henkilöä arvottiin kullakin työpaikalla kahteen yhtä suureen ja taustaltaan samanlaiseen ryhmään: koe-ja kontrolliryhmään. Koeryhmä osallistui neljä kertaa neljän tunnin ryhmätoimintaan ohjelman mukaisesti ja kontrolliryhmä sai aiheeseen liittyvän infopaketin luettavakseen. Vertaamalla näiden kahden alun perin samanlaisen ryhmän tuloksia ryhmätoiminnan jälkeen tehdyissä mittauksissa saatiin luotettavaa tietoa ryhmätoiminnan vaikutuksista. Satunnaistettu kontrolloitu koeasetelmaa on luotettavin tapa tutkia toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tällöin voidaan puhua näyttöön perustuvasta toimenpiteestä.

Lisätietoja:
Salla Toppinen-Tanner, johtaja, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2517, salla.toppinen-tanner[at]ttl.fi

Jukka Vuori, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 046 850 5096, jukka.vuori[at]ttl.fi

Artikkeli:
Preventing Sickness Absence With Career Management Intervention. A Randomized Controlled Field Trial, SallaToppinen-Tanner, Petri Böckerman, Pertti Mutanen, Kari-Pekka Martimo, and Jukka Vuori Journal of Occupational & Environmental Medicine, December 2016 – Volume 58 – Issue 12 – p 1202–1206,

Aikaisempia artikkeleja samaan aiheeseen liittyen

Ahola K, Vuori J, Toppinen-Tanner S, Honkonen T, Mutanen, P. (2012). Resource-enhancing group intervention against depression at workplace: who benefits? A randomized controlled study with a 7-month follow-up
Health, Occupational Environmental Medicine, 69, 870–876.

Vuori, J., Toppinen-Tanner, S. & Mutanen, P. (2012). Effects of Resource-Building Group Intervention on Career Management and Mental Health in Work Organizations: Randomized Controlled Field Trial. Journal of Applied Psychology, 97, 273-286.

Salmela-Aro, K., Mutanen, P. & Vuori, J. (2012).  Promoting career preparedness and intrinsic work-goal motivation: RCT intervention.Journal of Vocational Behavior, 80, 67-75.

Työuran uurtaja® menetelmä -käsikirjat

Vuori, J., Ristolainen, H., Larvi, T., Salokangas, T., Ahola, K., Koivisto, P., Jalonen, P., Honkonen, T., Toppinen-Tanner, S. & Salmela-Aro, K. (2008). Työuran uurtaja –ryhmämenetelmä. Ohjaajan käsikirja. Työterveyslaitos, Helsinki.

Vuori, J., Ristolainen, H., Larvi, T., Salokangas, T., Ahola, K., Koivisto, P., Jalonen, P., Honkonen, T., Toppinen-Tanner, S. & Salmela-Aro, K. (2008). Työuran uurtaja –ryhmämenetelmä. Osallistujan työkirja. Työterveyslaitos, Helsinki.