10.5.2021

Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat

Samanlainen mutta hieman heikompi yhteys havaittiin, kun oireita kysyttiin lapselta itseltään. Kun lapsen vanhempi kertoi oireilevansa sisäilmasta, myös lapsi itse raportoi kyselyssä enemmän oireita koulun sisäilmaan liittyen. 

 Tässä osoitetaan ensimmäistä kertaa, että vanhempien raportoimat oireet ja käsitykset heijastuvat jopa lapsen itsensä raportoimaan sisäilmaan liitettyyn oireiluun. Vanhempien havainnoiminen on lapselle normaali tapa oppia. Tarvitsemme lisää tietoa perheiden käyttäytymismallien vaikutuksesta oireiluun ja siitä kertomiseen, sanoo psykologi Sanna Selinheimo.

Tutkimuksen tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseissä huomioitiin koulurakennusten sisäilman laatu, vanhempien ja lasten allergiset sairaudet sekä perheen sosioekonominen tilanne. Yhdenmukainen tulos havaittiin kahdessa erillisessä aineistossa. 

Käsitykset sisäilman terveyshaitasta voivat heijastua käyttäytymiseen 

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta terveydelle ovat yhteydessä lisääntyneeseen oireista kertomiseen. Käsitykset vaikuttavat muun muassa oireista ja kehon reaktioista tehtäviin tulkintoihin. 

 Tulosten perusteella mitä vakavampia oireita vanhempi itse koki, sitä todennäköisemmin hän raportoi lapsen saavan oireita koulun sisäilmasta. Vaikutus oireiluun oli voimakkaampi kuin esimerkiksi kosteusvaurioiden tai sisäilman epäpuhtauksien oireita lisäävä vaikutus. Se, että oireiden raportointiin liittyy monta tekijää, on tärkeää huomioida paitsi tulkittaessa sisäilmakyselyjen tuloksia, myös edistettäessä oireilevan lapsen hyvinvointia, sanoo professori Juha Pekkanen. 

Tutkimuksen aineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta kyselytutkimusaineistoa: HEKS – alakoulujen sisäilmakysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen Helsingissä 20172018 sekä Kansallinen sisäilmakartoitus 2018Ensin mainittu aineisto muodostui 1617 alakouluikäisestä lapsesta ja kunkin heistä toisesta vanhemmasta. Sekä lapsi että vanhempi täytti oman kyselylomakkeensa. Jälkimmäiseen kyselyyn vastasi 611 vanhempaa, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Viite: 

Tutkimus kansainvälisessä The Indoor Air -tiedejulkaisussa englanniksi (Selinheimo, Lampi, Pekkanen, 2021)

Lisätietoja:

Sanna SelinheimopsykologiTyöterveyslaitosp. 030 474 2760, sanna.selinheimo@ttl.fi 

Juha Pekkanenprofessori, THL ja Helsingin yliopisto, p. 040 508 1077, juha.pekkanen@helsinki.fi