30.9.2021

Työssä altistumisella on tunnetusti merkittävä rooli aikuisiän astman synnyssä. Esimerkiksi jauhot, automaalien isosyanaatti-kemikaalit ja hitsaushuurut ovat yhteydessä astman syntyyn. Työperäisen astman syntymekanismeja ei kuitenkaan tunneta hyvin.

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tutkittiin, miten jauhoihin, isosyanaattiin tai hitsaushuuruihin liittyvä astma muuttaa veren sekä nenän limakalvon solujen merkkiaineita.

Tulokset ovat lupaavat. Kaikkiin kolmeen astmaryhmään liittyi erilainen tulehdusvaste. Kullekin ryhmälle voitiin määrittää viisi geeniä, jotka erottivat ryhmän terveistä henkilöistä. Erot näkyivät paremmin verikokeissa kuin limakalvonäytteissä, ja hitsausastma erottui selvimmin muista.

– Näen tässä tulevaisuuden työkalun ammattitautien diagnostiikkaan. Tarvitaan lisätutkimuksia, mutta jatkossa verinäytteistä voisi tunnistaa ammattiastman ilman useita viikkoja kestäviä tutkimuksia. Tällä hetkellä sen toteamisessa käytetään menetelmiä, jotka ovat usein työläitä potilaille, sanoo ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta.

– Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa tutkitaan veren ja nenän limakalvon RNA-merkkiaineita tässä asetelmassa. Tuhansien biomolekyylien tehoseulontaan perustuvat modernit menetelmät mahdollistavat sairauksiin liittyvien merkkiaineiden tunnistamisen, sanoo professori Harri Alenius Helsingin yliopistosta.

Ymmärrys auttaa myös ennaltaehkäisyssä

Potilaiden entistä tarkempi diagnosointi tukee myös astman ennaltaehkäisyä esimerkiksi työpaikoilla. Lisäksi se voi auttaa parantamaan hoitoennusteita. Tutkimuksessa on myös ammattitauteja laajempi ulottuvuus. Astma on sairaus, josta harvoin pystytään sanomaan varmasti, että se aiheutuu tietystä tekijästä.

– Työympäristössä ollaan niin paljon, että astman aiheuttajia voidaan tunnistaa helpommin. Parempi ymmärrys työperäisen astman syntymekanismista voi lisätä tietoa myös siitepölyjen tai ilmansaasteiden vaikutuksista, Hille Suojalehto sanoo.

Tutkimuksessa arvioitiin 61 miestä, joiden astma oli yhteydessä altistumiseen joko jauhoille, isosyanaatille tai hitsaushuuruille. Mukana oli myös terve verrokkiryhmä. Tulokset julkaistiin arvostetussa The Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedejulkaisussa (JACI) heinäkuussa 2021.

Tutustu myös

Lisätiedot

  • Hille Suojalehto, ylilääkäri, Työterveyslaitos, hille.suojalehto@ttl.fi, p. 043 820 0363
  • Harri Alenius, professori, Helsingin yliopisto, harri.alenius@helsinki.fi, p. 050 448 9526