Altistumisia hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille tapahtuu useilla eri aloilla raskaasta teollisuudesta rakennusalaan, kuljetukseen, siivoukseen ja maatalouteen. Arviolta joitakin satoja tuhansia työntekijöitä voi altistua kyseisille aineille Suomessa.

Ammattitaudiksi voidaan osoittaa tapaukset, joissa altistumistasot ovat korkeat ja syy-yhteys on selvä. Suomessa ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (eli ärsytysastmoja) todetaan viidestä kymmeneen tapausta vuodessa, ja tapausten määrä on lisääntymässä. Aiempien pienten seurantatutkimusten perusteella ärsytysastman pitkäaikaisennuste on huono. Kokemuksemme mukaan melko usein sairastuneiden työ- ja toimintakyky alenevat pysyvästi.

Tutkimuksessa käytettävä Työterveyslaitoksen potilasaineisto käsittää kaikki maassamme todetut noin 70 ärsytysastmaa 18 vuoden ajalta. Tapaukset on hyvin tutkittu, ja astmaan johtaneesta työssä tapahtuneesta altistumisesta on kerätty paljon tietoa työpaikalta ja potilaita haastattelemalla. Astma on todettu perustuen laadukkaisiin keuhkojen toimintakokeisiin. Aineisto on merkittävä: näin suurta potilasaineistoa ei ole analysoitu aiemmin kansainvälisestikään.

Hankkeen tavoitteet

Tässä tutkimuksessa saamme uutta tietoa suomalaisen työelämän riskiammateista, riskialoista ja riskityötehtävistä ärsytysastman suhteen. Tällä tiedolla on suuri merkitys sairauden ennaltaehkäisylle. Tutkimustulosten avulla työpaikoille voidaan antaa tietoa suojautumisesta, työolosuhteiden parantamisesta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisystä. Samalla ehkäistään hengitysteitä ärsyttävien aineiden aiheuttamia lievempiä hengitystiesairauksia ja sairauksia, joita ei osata tunnistaa ammattitaudiksi.

Analysoimme myös, miten altistuminen on arvioitu. Tarkoituksenamme on kehittää ammattiastman diagnostiikkaa siten, että kaikki tutkittavat arvioidaan samalla lailla ja arvio on mahdollisimman luotettava.

Tuntemalla ärsytysastma sairautena paremmin voidaan edistää sairastuneiden tunnistamista ja hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä.

Hankkeen toimenpiteet

Tässä hankkeessa toteutamme potilaskohortin seurantatutkimuksen käyttäen Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteen potilasrekisteriä. Tutkimusryhmänä ovat ärsytysastmat ja vertailuryhmänä herkistymisen kautta vuosina 2006–2018 syntyneet kemikaali- ja jauhoastmat, jotka edustavat hyvin immunologisella mekanismilla syntyvää astmaa. Tutkimuksessa hyödynnetään potilaiden sairauskertomuksia, potilashaastatteluita ja heidän keuhkojensa toimintakokeita.

Olemme pyytäneet tutkimuksesta lausunnon HUS:n eettiseltä toimikunnalta. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja halutessaan tutkittavat voivat keskeyttää tai perua tutkimukseen osallistumisen missä tahansa tutkimuksen vaiheessa.

Tässä tutkimuksessa

  1. tapauksista kerätään takautuvasti sairauskertomuksista kattavat tiedot altistumistapahtumasta ja sairauden kulusta
  2. seurantatutkimuksessa selvitetään haastattelemalla tapausten astman tilanne, työkyky, elämänlaatu ja mieliala
  3. seurantatutkimuksen kliinisillä tutkimuksilla selvitetään astman ajankohtainen tilanne.

Vertaamalla ärsytysastmaa herkistymisen kautta syntyneeseen ammattiastmaan saadaan uutta tietoa sairauden taudinkuvasta ja tyypillisistä lääketieteellisistä löydöksistä. Tällä on merkitystä sairauden tunnistamisen ja hoidon kannalta. Laajan aineiston avulla voidaan myös arvioida, poikkeavatko eri altisteiden aiheuttamat tapaukset toisistaan. Seurantatutkimuksessa kerätään tietoa potilaiden ennusteesta ja työssä pysymisestä.

Aikataulu

Tammikuu 2020 – joulukuu 2022

Rahoittajat

Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos