Tausta

Rakennuspaloja on Suomessa vuosittain keskimäärin noin 6000 kappaletta. Näissä paloissa tuhoutuu rakennuksia, joissa on käytetty erilaisia asbestimateriaaleja esimerkiksi palonsuojauksessa, lämmön- ja ilmanvaihtokanavien eristeissä, akustisissa eristyksissä, pintamassoissa, julkisivulevyissä, sisäverhouslevyissä, kattolevyissä, vesi- ja viemäriputkissa ja ilmanvaihtokanavissa. Palomiehet altistuvat asbestikuiduille sammuttaessaan tulipaloja ja huoltaessaan varusteita.

Altistumisesta osoituksena on, että yli 70 vuotiailla palomiehillä on 2,6 -kertainen riski sairastua mesotelioomaan muuhun väestöön verrattuna. Vastaavanlaisissa tilanteissa ollaan päivittäin myös kaivoksilla, joissa sivukivessä olevat asbestiesiintymät aiheuttavat kuitupäästöjä kaivosten ilmaan. Sielläkin työperäisen altistumisen seurauksena suojavarusteiden asbestipitoisuus aiheuttaa kysymyksiä, kuinka kontaminoituneita varusteet todella ovat ja puhdistuvatko ne pesussa?

Haettavalla tuotteistushankkeella sovelletaan olemassa olevaa asbestimittaus- ja analysointitekniikkaa työvaatteiden asbestipitoisuuksien ja myös työvaatteiden puhdistumistehokkuuden arviointiin pesuloissa. Hankkeen tavoitteena on vastata yllä oleviin kysymyksiin.

Tavoitteet

  • Tuottaa tunnetun altistumisen aiheuttama asbestikuitukuorma työhaalareihin ja sammutusasuihin arvioidaksemme, millaisia kuitukuormia työvaatteisiin muodostuu tunnetun altistumisen aikana.
  • Mitata tunnettujen altistumisten aiheuttamien asbestikuitukuormien puhdistumistehokkuudet työhaalareista ja sammutuspuvuista kahdessa työvaatteiden ja sammutusasujen varustehuoltoihin erikoistuneessa pesulassa.

Tulosten hyöty ja sovellettavuus

Tutkimus tuottaa tietoa kuitujen lukumäärästä työvaatteissa tunnetun asbestialtistumisen jälkeen. Samalla saadaan tietoa tunnetun asbestikuitumäärän puhdistumisesta nykyisin käytössä olevilla puhdistustekniikoilla. Tuloksia voidaan soveltaa eri toimialoille, joissa asbestille altistuminen on mahdollista.

Aikataulu

syyskuu 2017 – tammikuu 2019

Johtopäätökset

  • Asbestikuidut voivat takertua esimerkiksi palomiesten ja kaivoksissa työskentelevien työvaatteisiin. Jos samaa työtakkia pidettiin useita työvuoroja, takin asbestisuus lisääntyi. Työvaatteiden materiaali ei vaikuttanut asbestikuitukuormaan.
  • Asbestikuiduilla likaantuneet työvaatteet peseytyivät hyvin normaalissa vesipesussa, mutta pesulatyöntekijöiden ja varustehuoltajien on kuitenkin syytä käyttää suojaimia asbestikuituja sisältävää pyykkiä käsitellessään.
  • Asbestiset työvaatteet pitäisi paketoida itseliukeneviin pesupusseihin heti käytön jälkeen, ja pesupusseissa pitäisi varoittaa asbestista. Ennen pyykkilähetystä pesuloihin pitää ilmoittaa, että lähetys sisältää asbestista saastuneita vaatteita. Ilman asbestikuitupitoisuudet pysyivät pesussa alle puhtaan sisäilman ohjearvon, kun työtakit olivat itsesulavissa pesupusseissa.
  • Esipesuohjelman pitää olla tehokas, pääpesuja on oltava vähintään kolme ja huuhtelun oltava erittäin hyvä.
  • Pesukoneelta ja kuivausrummulta poistoilma on johdettava HEPA-suodatuksen jälkeen suoraan pesulasta ulos.

Lisätietoja

vanhempi tutkija Juha Laitinen
puh. 040 502 3714,  s-posti:  juha.laitinen@ttl.fi

Hankkeen loppuraportti:
Juha Laitinen, Annika Lindström, Mika Jumpponen, Heli Lallukka, Työterveyslaitos, Marko Hassinen, Pelastusopisto. Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen (2019)

Työsuojelurahaston hankesivut:
Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen

Yhteistyökumppanit ja rahoittajat

Hankkeessa oli mukana kaksi pesulaa Sakupe Oy ja Lindström Oy. Boliden Kylylahti Oy oli mukana kaivosten ja rikastamojen edustajana.

Hanketta rahoittivat tai muutoin tukivat Työsuojelurahasto, Lindström Oy, Sakupe Oy, Boliden Kylylahti Oy, Työterveyslaitos ja Pelastusopisto. Koulutusmateriaalin tekoa on tukenut Palosuojelun Edistämissäätiö.