Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on parantaa asbestipurkutyön turvallisuutta kehittämällä ja yhtenäistämällä turvallisuuden valvonnan testaus- ja mittauskäytäntöjä, joilla voidaan ennaltaehkäistä työntekijöiden ja muiden ihmisten altistuminen asbestille.

  • Tutkimuksessa luodaan ohjeistus turvallisille toimintatavoille sekä osastointien tarvitsemalle paine-erolle, ilmanvaihtuvuudelle ja ilmanjaolle.
  • Asbestityössä käytettäville ilmankäsittelylaitteille kehitetään helppokäyttöiset, kenttäkelpoiset menetelmät ilmavirtojen mittaamiseksi ja mahdollisten vuotojen reaaliaikaiseksi toteamiseksi.
  • Tulosten avulla voidaan määrittää osastoinnin ilmanvaihtuvuus luotettavasti ja varmistaa, että laitteet ovat turvallisia käyttää.
  • Hengityksensuojainten lakisääteistä tiiviystestausta varten koestetaan menetelmiä, tehdään ohjeita ja suunnitellaan koulutusta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu erityisen haitallisia altisteita (mikrobit, kreosootti, kvartsi, PCB, lyijy).

Aikataulu

1.9.2017 – 28.2.2019

Tiivistelmä tuloksista

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja ohjeistaa sellaisia asbestipurkutyön turvallisuuden mittaus- ja valvontakäytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä.

Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa osastoinnin, ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus. Aikaisemmin kaikissa kyseisissä käytännöissä oli selvästi parannettavaa.

  • Turvallisessa asbestipurkutyössä yksikään riskinhallintamenetelmä ei saa pettää ja niiden tehokkuutta tulee seurata mittauksin. Kaiken perusta on ennen purkutyötä tehty asbestikartoitus, joka kannattaa teettää sertifioidulla AHA- tai rakennusterveysasiantuntijalla.
  • Kenttämittausten tulosten mukaan osastointien riittävä alipaine on yleensä saavutettavissa nykyisillä käytänteillä, mutta ilman huuhteluteho on usein puutteellista. Suurikaan alipaine ei takaa korvausilman jakaantumista ja hyvää huuhteluvaikutusta osastoinnin sisällä.
  • Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat todettiin valmistajien ilmoittamia pienemmiksi ja suodatinyksiköissä ilmeni vuotoja.
  • Laboratoriotutkimuksissa saatujen tulosten perusteella osastoinnin ja ympäröivän tilan paine-eroksi suositellaan -10- -30 pascalia, jotta lainsäädännön mukainen minimitaso, jatkuva 5 pascalin alipaine saavutetaan kaikissa tilanteissa. Sulkutunnelin läpi kulkeminen, suodattimien likaantuminen ja sääolosuhteiden vaihtelut voivat vaikuttaa osastoinnin alipaineeseen niin, että 5 pascalin alipaine häviää.
  • Tehokkaan ilmanjaon ja huuhteluvaikutuksen kannalta korvausilma tulee johtaa muualtakin kuin sulkutunnelin kautta erityisesti suurissa ja monimuotoisissa osastoinneissa.
  • Tehokkaan ilmanjaon lähtökohtana on poistoilma-aukon sijoittaminen mahdollisimman kauaksi tuloilma-aukosta. Tuloilma voidaan johtaa osastointiin joko seinään tehdyn, suodattimella varustetun aukon kautta tai joissakin isommissa osastoinneissa palauttamalla suodatettua poistoilmaa osastointiin paineentasaimen avulla.
  • Joidenkin alipaineistajien todelliset ilmavirrat olivat vain noin puolet laitteelle ilmoitetusta ilmavirrasta. Ilman tilavuusvirran riittävyys tulee varmistaa mittauksin käyttöolosuhteissa ennen purkutöiden aloitusta, jotta voidaan varmistua, että ilmanvaihtuvuus vähintään kymmenen (krokidoliitille 20) vaihtoa tunnissa saavutetaan. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tutkimuksessa kehitetyllä tarkalla ja helppokäyttöisellä mittausmenetelmällä.
  • Alipaineistajien ja osastoinnin ulkopuolella olevien kohdepoistoimurien suodattimien toimivuus pitää myös varmistaa mittauksin aina HEPA-suodattimen vaihdon jälkeen ennen purkutöiden aloitusta ja vähintään kerran vuodessa.
  • Kohdepoistoimuri on hyvä varustaa osastoinnin sisään asennettavalla esierottimella. Pitkäkestoisissa ja pölyävissä töissä alipaineistajien HEPA-suodattimet kuormittuvat, mikä aiheuttaa niiden painehäviön kasvua ja siten ilmavirtojen pienenemistä. Tämä on syytä ottaa mitoituksessa huomioon niin, että ilmanvaihtuvuusvaatimus toteutuu myös kuormitetuilla suodattimilla.
  • Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden suojanaamarien kasvoille tiivistymisessä on usein puutteita. Tiiviystestaus on välttämätöntä, jotta hengityksensuojaimet olisivat tehokkaita asbestipurkutyössä.
  • Molemmat testatut hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmät osoittautuivat käyttöön soveltuviksi työpaikoilla.
  • Hengityksensuojaimia valittaessa työntekijöiden on päästävä kokeilemaan useita suojanaamarimalleja ja -kokoja, jotta kaikille löytyisi sopiva. Parta tulee ajaa pois, koska se heikentää suojanaamarien kasvoille istuvuutta.
  • Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin suositukset ja malliratkaisut altistumisen ehkäisemiseksi. Tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Tutkimusraportti

Linnainmaa, Markku; Kokkonen, Anna; Kulmala, Ilpo; Kähkönen, Heli; Mäkelä, Erja; Annila, Petri; Kemppainen, Niina; Kanerva, Tomi; Nurkka, Timo; Säämänen, Arto; Häkkinen, Eveliina; Pasanen, Pertti. Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen − AsbTest. TSR loppuraportti (117086, 117087, 117103, 117115). Työterveyslaitos  2019.

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja 10 kohdeorganisaatiota
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.