Hankkeen tavoitteet

Ensihoitotyö on monin tavoin fyysisesti kuormittavaa. Eniten ensihoitajia kuormittavat työssä usein toistuvat siirrot, kantaminen ja nostaminen. Nämä tehtävät vaativat sekä lihasvoimaa että hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. Mitä enemmän ja useammin työvuoron aikana näitä työvaiheita ja kuormitustekijöitä tulee eteen, sitä suuremmaksi muodostuu työn fyysinen kokonaiskuormittavuus. Keskimäärin nämä työvaiheet toistuvat 4–7 kertaa työvuoron aikana. Työtehtävien kuormittavuutta lisäävät työympäristön usein haastavat ja vaihtelevat olosuhteet.

Ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja edistämiseen ei ole olemassa työn vaatimuksiin perustuvaa työkyvyn säilymistä tukevaa yhtenäistä käytäntöä. Tässä hankkeessa syntyy perusta sille, että ensihoitajille saadaan työlähtöinen fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä sisältäen työterveysyhteistyön.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa kootaan yhteen olemassa oleva tieto ensihoitotyössä korostuvista fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta, fyysisestä toimintakyvystä sekä menetelmistä ja käytännöistä sen seuraamiseen ja edistämiseen. Tämän jälkeen mittauksilla selvitetään ensihoitajien fyysinen kuormittuneisuus ja palautuminen työssä. Erityisesti tarkastellaan fyysisesti kuormittavimpia työvaiheita. Mittausten avulla arvioidaan sekä testattavien ensihoitajien lihaksiston ja verenkiertoelimistön kuormittumista ja palautumista että tasapainon ja kehonhallinnan muutoksia työvuoron aikana. Taustamateriaalia täydennetään myös pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla.

Hanke toteutetaan yhteiskehittämällä pelastuslaitosten ja heidän työterveyshuoltojensa kanssa. Hankkeessa laaditaan suositukset testeistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn seurantaan sekä perusteet ja suositukset arviointikriteereistä ja testipalautteesta. Lisäksi pilotoidaan kehitettävää testisettiä arviointi- ja palautteenantoperusteineen pelastuslaitoksissa.

Hankkeen tuloksille on valtakunnallinen tarve

Aloite tutkimukselle tuli pelastuslaitoksista, joissa on havaittu tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi. Jos pelastaja työskentelee sekä palo- ja pelastus- että ensihoitotehtävissä, hänen fyysinen toimintakykynsä arvioidaan palo- ja pelastustyön vaatimuksista johdetulla FireFit-indeksillä. Ensihoitajille ei ole määritetty työn kuormitustekijöistä johdettua fyysisen toimintakyvyn arviointi- ja seurantamenetelmää. Osassa alueellisia pelastuslaitoksia on otettu käyttöön omia, laitoksittain erilaisia fyysisen toimintakyvyn seurantamenetelmiä ensihoitajille. Pelastuslaitoksissa on tunnistettu tarve valtakunnallisesti yhteneväiselle, työn vaatimuksista johdetulle menetelmälle.

Kehitettävää menetelmää voidaan jatkossa hyödyntää ennakoimaan toimintakyvyn muutoksia. Jatkossa yhtenäinen menetelmä mahdollistaa myös erilaisten ryhmätason vertailujen tekemisen esimerkiksi ikäryhmittäin, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös pelastuslaitosten työkyvyn johtamisessa ja urasuunnittelussa.

Sote-alan, niin ensihoito- kuin hoivatyönkin, nosto-, kantamis- ja siirtämistehtävät tulevat lisääntymään väestön edelleen ikääntyessä.

Aikataulu

2019–2021

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Pelastuslaitokset, Työterveyslaitos