Tutkimusten mukaan monet lääkärit kokevat sairauspoissaolotarpeen sekä työkyvyttömyyden keston ja laajuuden arvioinnin vaikeaksi. Sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvät käytännöt myös vaihtelevat lääkäreiden kesken huomattavasti.

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi vuonna 2007 kansallisen ohjeistuksen, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyviä käytäntöjä ja parantaa hoidon laatua. Ohjeistus koskee yli 90:tä diagnoosia, joiden perusteella Ruotsissa on yleisimmin myönnetty sairauspäivärahaa. Valtaosa lääkäreistä on hyötynyt ohjeistuksesta työssään sekä kokee sen parantaneen hoidon laatua ja yhteistyötä sosiaalivakuutuslaitoksen, muun terveydenhuoltohenkilöstön ja työpaikkojen kanssa. Ohjeistusten vaikutuksia sairauspoissaoloihin ei tiettävästi ole tutkittu.

Suomessa julkaistiin elokuussa 2019 Käypä hoito -suositusten muodossa sairauspoissaolon tarpeen arviointiin liittyvä yleisluonteinen suositus lääkäreille. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että uusien toimintatapojen omaksuminen terveydenhuollossa voi olla hidasta. Kun henkilöstöä ohjataan lyhytkestoisilla koulutuksilla tai uusilla ohjeilla muuttamaan toimintaansa, saadaan usein aikaan tietojen, taitojen ja asenteiden muutoksia, mutta käytännön toiminta ei välttämättä muutu odotetusti. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa toiminnan muutosta edistävistä ja haittaavista tekijöistä.

Hankkeen tavoitteet

Helsingin kaupungin työterveyshuollossa (Työterveys Helsinki) otettiin tammikuussa 2016 käyttöön lääkäriohjeet, jotka liittyivät alaselkäkivun- (ICD-10 M54.5), olkapääkivun (ICD-10 M75) ja kyynärpään seudun kivun (ICD-10 M77.1) hoitoon sekä sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden lääkäreille suunnattujen ohjeiden vaikutuksia. Keskeisimmät tutkimuskysymykset:

1. Määrällinen (rekisteri- ja kyselyaineiston) analyysi

  • Kuinka lääkäriohjeet vaikuttivat Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloihin kyseisissä diagnoosiryhmissä?

2. Laadullinen (haastatteluaineiston) analyysi

  • Miten ja miksi lääkäriohjeet ovat vaikuttaneet työterveyslääkäreiden toimintaan?
  • Mitkä muut tekijät kuin lääkäriohjeet ovat vaikuttaneet työterveyslääkäreiden mielestä Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen kehitykseen etenkin näissä diagnoosiryhmissä?

Aikataulu

1.8.2019–31.5.2021

Rahoittajat

Kela, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos