Koronaepidemia on muuttanut monien suomalaisten työntekoa radikaalisti. Suuri osa työntekijöistä on siirtynyt etätöihin samaan aikaan, kuin osa on jatkanut työtään työpaikalla erilaisissa olosuhteissa ja osa on joutunut työn ulkopuolelle.

Työolojen muutokset ovat merkinneet kuormituksen ja voimavarojen jakautumista osittain uusilla tavoilla. Muutokset työoloissa sekä koronapandemian mahdollisesti tuottama stressi ja huoli voivat lisätä työntekijöiden työkyvyttömyyttä ja heikentää työhyvinvointia. Jotta toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi voitaisiin kohdentaa oikein, tarvitaan tietoa suomalaisten työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittymisestä koronan aikana.

Ainutlaatuista tutkimustietoa

Tietämättä keväällä 2020 Suomeen iskevästä koronapandemiasta Työterveyslaitos keräsi marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista käynnissä olevassa tutkimushankkeessa (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä). Koronapandemian ja siihen liittyvien poikkeustoimien alkamisen jälkeen tähän aiempaan kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen vielä uudelleen touko-kesäkuussa 2020.

Vertaamalla kyselytuloksia ennen poikkeusajan alkamista ja tilannetta sen kestettyä muutaman kuukauden tutkimushanke tuottaa ainutlaatuista tutkimustietoa väestön työhyvinvoinnissa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista koronapandemian aikana.

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen väestön kokemuksia työhyvin- ja pahoinvoinnista laaja-alaisesti (mm. työn imu, työuupumus, tyytyväisyys työhön, työssä tylsistyminen, työholismi, sairaana työskentely), työoloista ja työhön liittyvistä asenteista (mm. oikeudenmukaisuus, epävarmuus, yhteenkuuluvuus), muusta hyvinvoinnista (terveys, työkyky, masentuneisuus, elämäntyytyväisyys) ja yksityiselämän kielteisistä tapahtumista.

Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, missä määrin edellä mainitut kokemukset ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisesti eroavat eri väestö- ja työntekijäryhmissä.

  • Eroavatko poikkeuskevään mahdolliset hyvinvointimuutokset sukupuolen, ikäryhmän, sosioekonomisen aseman tai perhetilanteen mukaisten ryhmien välillä?
  • Miten aiempaa enemmän etätöitä tehneitten hyvinvointi on muuttunut verrattuna niihin, joilla etätyön määrä pysyi entisellään?
  • Miten hyvinvointi on muuttunut vähän, jonkin verran tai sataprosenttisesti etätyötä tehneillä ja eriasteisesti lähikontaktissa ihmisten parissa työtä tehneillä?

Havaintoja etätyöhön siirtymisen vaikutuksista työhyvinvointiin, 17.9.2020

Ensimmäiset havainnot, päivitetty 4.9.2020

Tutkimusorganisaatio

Tutkimus toteutetaan Työterveyslaitoksessa. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii tutkimusprofessori Jari Hakanen. Tutkijaryhmään kuuluvat myös Janne Kaltiainen (erikoistutkija, projektipäällikkö) ja Maria Hirvonen (tilastoasiantuntija). Taloustutkimus Oy toteuttaa kyselyaineiston keruun Työterveyslaitoksen toimeksiannosta.

Aikataulu ja työvaiheet

Miten Suomi voi? -hankkeen arvioitu kesto on 1.5.2020–30.6.2021.

Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa

Osallistu keskusteluun esimerkiksi Twitterissä aihetunnisteilla #MitenSuomiVoi ja #TyökykyinenSuomi

Load More