On tärkeää, että uusista monitilaratkaisuista kehittyy työympäristöjä, jotka ovat terveellisiä ja turvallisia, tukevat työprosesseja ja työssä jaksamista sekä edistävät yhteiskunnallisesti merkittävää työurien jatkamisen tavoitetta.

Tavoitteet

  • Tutkia monitilaratkaisujen vaikutusta sisäympäristön laatuun toimistoissa mikrobien, allergeenien, teollisten mineraalikuitujen ja hiukkasten osalta.
  • Tutkia lattiamateriaalivalinnan vaikutusta monitilatoimistojen sisäympäristön laatuun.
  • Arvioida toteutettuja monitilaratkaisuja käytettävyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.
  • Kehittää sisäilmastokyselyyn osio, jolla mahdollisesti tunnistetaan ympäristöherkät työntekijät.
  • Kartoittaa objektiivisesti mitatun tulehdustilan merkitystä työntekijän koettuun oireiluun.

Toteuttajat ja rahoittajat

Tutkimukset suorittaa Työterveyslaitos yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa yliopiston tiloissa ja tutkittavina henkilöinä ovat yliopiston työntekijät. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto (TSR), Työterveyslaitos (TTL) ja Helsingin yliopisto (HY).

Aikataulu

1.8.2014-31.12.2016

Keväällä 2015 mm. selvitettiin tutkimuksen kohteena olevien yliopiston rakennusten rakennus- ja talotekniset perustiedot, suoritettiin sisäilmamittauksia ja analysoitiin kerättyjä näytteitä, toteutettiin sisäilmakysely ja haastateltiin yliopiston tilojen käyttöön liittyviä avainhenkilöitä, sekä koottiin kirjallisuusanalyysia raportoinnin taustaksi.

Kesällä 2015 mm. kutsuttiin verinäytteen ottoon kevään kyselyvastausten perusteella valittu ryhmä; näytteenotto aikaa pidennettiin lokakuun loppuun. Kohdetiloissa suoritettiin elokuussa myös IV-katselmus ja yliopistolle toimitettiin teknisiä raportteja.

Loppuvuodesta 2015 mm. aikaisemmin kerättyjä kysely-, haastattelu-, verinäyte- ja mittausaineistoja sekä rakennusteknistä selvitystä analysoidaan yhdessä ja tuloksia arvioidaan alustavasti, sekä aineiston keruuta jatketaan toisella mittaus- ja näytteidenottokierroksella kohdetiloissa (marras-joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016) sekä suunnitellaan 2016 toimintaa.

Alkuvuodesta 2016 mm. järjestetään kolmas mittaus-ja näytteidenottokierros kohdetiloissa (viikoilla 6-11) ja kerättyjen näytteiden analysointia jatketaan sekä tietoja tarkastellaan yhdessä muu hankkeen aikana kerätyn tutkimusdatan kanssa. Hankkeen loppuraportin kirjoittamista aloitellaan ja välitetään yliopistolle väliaikatietoja alustavista tuloksista.

Loppuvuosi 2016 mm. aineiston tulkintaa ja loppuraportin kirjoittamista. Hankkeen päättäminen.

Huom! Mittaukset eivät haittaa työskentelyä tiloissa: Mittausten ja katselmuksen aikana tiloissa voi työskennellä normaalisti. Osa mittalaitteista jää tiloihin noin viikon ajaksi.

Tulosten hyödyntäminen

  • Hanke tarjoaa merkittävää lisätietoa monitilatoimistojen sisäympäristön laadusta ja käytettävyydestä sekä tarjoaa keinoja työympäristön parantamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevien monitilatoimistojen suunnittelussa.
  • Kehitetty kysely mahdollistaa varhaisen puuttumisen merkittäväksi koettuihin ympäristöhaittoihin.
  • Työntekijöiden tulehdustilamäärityksiä voidaan hyödyntää koetun oireilun syyn kartoittamisessa.
  • Hankkeen tulosten ensisijaisia käyttäjäryhmiä ovat työsuojelu, työterveyshuolto, terveysvalvonta, rakennus ja talotekniikan suunnittelijat, tilasuunnittelijat sekä rakennusvalvonta.
  • Tutkimustuloksia ja hankkeessa kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään myös tulevissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.

Keskeiset tulokset

Tutkimus osoitti, että yliopiston henkilöstö oli pääosin tyytyväinen työympäristöönsä. Monitilatoimistoon siirtymisen koettiin parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen viihtyisyyttä ja tilatehokkuutta. Työrauhan arvioitiin heikentyneen. Toteutetut tilaratkaisut tukivat parhaiten hallinto-, asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä, joissa korostui koordinointi sekä jatkuva vuorovaikutus. Opetus- ja tutkimustyössä, jossa korostui ideointi sekä täydellistä keskittymistä vaativat jaksot, monitilaratkaisu ei tukenut työn vuorovaikutus- ja yhteistyötarpeita yhtä hyvin kuin muissa tutkituissa tehtävissä.

Monitilatoimistojen suunnittelussa tulee huomioida eri henkilöstöryhmien työn vaatimukset ja varmistaa työrauhaa tukevat tilaratkaisut. Tilojen käyttäjien raportoimat työympäristöön liittyvät haitat ja oireet olivat pääsääntöisesti vähäisempiä kuin vertailuaineistossa.

Perinteisissä huonetoimistoissa tunkkaista, huonoa ja kuivaa ilmaa sekä riittämätöntä ilmanvaihtoa koettiin jonkin verran enemmän kuin monitilatoimistoissa. Monitilatoimistoissa puolestaan raportoitiin enemmän alhaisesta lämpötilasta, vedosta, melusta, heikosta valaistuksesta ja liasta ja pölystä. Keskittymisvaikeuksia (molemmissa toimistotyypeissä), pään raskautta (perinteiset huonetoimistot) ja lihaskipuja ja muita oireita (monitilatoimistot) raportoitiin tutkimusaineistossa enemmän kuin verrokkiaineistossa. Perinteisissä huonetoimistoissa keskittymisvaikeutta raportoitiin hieman vähemmän kuin monitilatoimistoissa. Osa ilmoitti reagoivansa tavanomaista voimakkaammin erilaisille ympäristötekijöille. He raportoivat herkemmin myös työympäristöön liittyviä oireita (nenän, silmien ja kurkun oireita) sekä kokivat työtilaan liittyvien sisäilmasto-ongelmien haittaavan työstä suoriutumista.

Ympäristöherkkyyden tunnistaminen osana sisäilmastokyselyn taustaselvitystä toi lisätietoa oireiden merkityksen arviointiin. Verikokeisiin osallistui vain pieni osa työntekijöistä. Näytteistä tutkitut tulehdustilamarkkerit (=sytokiini -välittäjäaineita) olivat normaalirajoissa, eivätkä ne olleet yhteydessä työntekijän koettuun oireiluun. Perinteisissä huonetoimistoissa ja monitilatoimistoissa työskentelevien välillä ei havaittu eroja.

>> Lataa tutkimushankkeen loppuraportti Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi (MOSI)