Valtioneuvoston asetuksen syöpävaaran torjunnasta työssä (1267/2019) mukaan kovapuupölyn eli lehtipuupölyn sitova raja-arvo laski vuoden 2020 alussa.

Myös ASA-laki uudistui, ja vuoden 2020 alusta ASA-rekisteriin eli Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin on pitänyt ilmoittaa kaikelle lehtipuupölylle ja lehtipuuta sisältävälle sekapuupölylle altistuvat työntekijät. Aikaisemmin ilmoitusvelvollisuus koski ainoastaan tammen ja pyökin pölylle altistuvia.

Myös muut terveyshaitat kuin syöpä ovat merkittäviä puuteollisuudessa, jossa on todettu muun muassa ammattinuhaa ja -astmaa. Puupölyn ärsytysvaikutukset voivat aiheuttaa myös esimerkiksi nuhakuumeiden ja muiden yleisten hengitystietulehdusten pitkittymistä, mikä voi johtaa tavanomaista pidempiin sairauspoissaoloihin.

Vuosituhannen alkupuolella toteutetun WOOD RISK EU -projektin jälkeen Suomessa ei ole tehty työympäristöön ja altisteisiin kohdistuvia tutkimuksia puuta työstävässä teollisuudessa. Työterveyslaitoksen palveluselvitysten mukaan työntekijöiden altistumista puupölylle on selvitetty lähinnä suurilla sahoilla ja vaneritehtailla.

Puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksesta tai pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei ole tietoa puupölylle altistumisesta 2010-luvulta.

Tavoitteet

Tutkimushankkeen tavoitteena on:

  • selvittää kyselyn ja työhygieenisten selvitysten avulla tiedottamisen vaikutusta puupölylle altistumisen tasoon ja tietämykseen puupölyasioista
  • saada puuttuvaa tietoa puupölypitoisuuksista ja altistumisesta puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa erityisesti pk-sektorilta
  • testata Stoffenmanager®-mallinnustyökalun soveltuvuutta puupölyaltistumisen arviointiin
  • tuottaa ohjeistusta puupölylle altistumisesta ja sen hallinnasta työpaikoille sekä työsuojelutarkastajille ja puualan järjestöille.

Hyödynnettävyys

Projektin tuloksista laaditaan raportti ja artikkeleita, mahdollisesti malliratkaisuja, järjestetään tiedotustilaisuus ja tiedotetaan Työterveyslaitoksen ja yhteistyötahojen verkkosivuilla.

Tuloksia hyödynnetään muun muassa Työterveyslaitoksen palvelu- ja koulutustoiminnassa, yhteistyötahojen koulutus- ja tiedotustoiminnassa sekä työsuojelutarkastajien tarkastustoiminnassa. Tutkimus kartuttaa osaamista ja kokemusta altistumisen mallintamisesta.

Aikataulu

2020–2022

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Teollisuusliitto ry, Novart Oy, Mirka Oy

Yhteistyökumppanit

Työturvallisuuskeskus, Metsäteollisuus ry, Puuteollisuusyrittäjät ry, aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet