Maakunta- ja sote -uudistuksen yksi keskeinen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen selviä ja kansainvälisestikin katsottuna suuria. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi eivät ole olleet riittäviä. Väestön hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen edellyttää huomion kiinnittämistä terveyden ja materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi sosiaaliseen hyvinvointiin sekä poikkihallinnollista lähestymistapaa. Sowellus-hankkeessa huomio kiinnitetään nimenomaan poikkihallinnolliseen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sowellus-hanke rahoitetaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnasta (VN TEAS).

 

 

Yksilön hyvinvointi koostuu terveydestä, materiaalisesta hyvinvoinnista sekä koetusta hyvinvoinnista, jossa keskeistä on hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalisen hyvinvoinnin osatekijät ovat yhtäältä yksilökeskeisiä, mm. sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja osallisuus ja toisaalta yhteisöllisiä, mm. elinolot, työhön ja koulutukseen liittyvät seikat sekä toimeentulo.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteina on

  • selvittää sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja rakenteellista sosiaalityötä pohjustavan tiedontuotannon nykytila ja kehittämistarpeet
  • kartoittaa miten olemassa olevat toimintamallit ja rakenteet tukevat sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista ja edistämistä osana kuntien elinvoiman kehittämistä ja maakuntien toimintaa
  • antaa konkreettiset toimintasuositukset päätöksenteon tueksi sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja seuraamiseen eri väestöryhmissä

Toteutus

Hanke toteutetaan neljässä työpaketissa:

Työpaketti 1: toteutetaan systemaattinen tutkimuskatsaus, jossa selvitetään mm. millaisista tekijöistä sosiaalinen hyvinvointi rakentuu ja millaisia hyviä käytäntöjä, toimintamalleja ja -suunnitelmia on sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työpaketti 2: selvitetään haastattelujen avulla mm. miten sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisen työnjaon on ajateltu toteutuvan kuntien ja maakuntien välillä sekä miten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tulisi huomioida aluekehittämisessä.

Työpaketti 3: Pilotoidaan sosiaalista raportointia osana maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Samalla etsitään tietoa, miten sosiaalihuoltolaki (7§) on toimeenpantu kunnissa ja miten näin saatua tietoa on sosiaalityön kehittämisessä hyödynnetty sekä miten sosiaalihuoltolaki ja rakenteellinen sosiaalityö voidaan toimeenpanna uudessa sote-mallissa sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työpaketti 4: kootaan yhteen muissa työpaketeissa saatu tieto, toimintamallit ja hyvät käytännöt sekä tuotetaan loppuraportti, suositukset käytännön toimenpiteiksi ja seurannan indikaattoreiksi.

Projekti käynnissä 3/2019-12/2020

Yhteistyö

Työterveyslaitos vastaa hankkeen koordinoinnista. Toteutuksessa ovat mukana

Helsingin yliopisto

Kuva: Maarit Kytöharju



Anne Kouvonen, sosiaalipolitiikan professori, etunimi.sukunimi@helsinki.fi


Eeva-Leena Ketonen, tutkimusavustaja, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kuntaliitto



Ville Nieminen, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi


Maria Salenius, erityisasiantuntija, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi


Jenni Airaksinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Turun kaupunki



Karoliina Luukkainen, erityisasiantuntija, etunimi.sukunimi@turku.fi

Varsinais-Suomen maakunnan muutosorganisaatio

Karoliina Luukkainen, ks. yllä.

Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus


Ville Santalahti, suunnittelija, etunimi.sukunimi@vasso.fi