Kuva: Henna Sinisalo, Helsingin yliopistomuseo.

Museoala on yksi harvoista ammattialoista, joista ei ole vielä olemassa kattavaa työoloja koskevaa selvitystä, vaikka museoiden kokoelmiin ja työympäristöihin liittyy laaja kirjo erilaisia kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä. Museoesineiden valmistusaineina on voitu käyttää muun muassa asbestia, elohopeaa, lyijyä, arseenia ja PCB-yhdisteitä sisältävää öljyä. Keskeisiä altisteita voivat olla myös museokokoelmien suojelemiseen käytettyjen hyönteismyrkkyjen jäämät, muun muassa arseeniyhdisteet, elohopea ja naftaliini. Homesienten ja mikrobien pitoisuudet tiloissa ja kokoelmissa voivat nousta esimerkiksi vesivahinkojen seurauksena. Museokokoelmat voivat kontaminoitua säilytystilojen rakennusmateriaaleista vapautuneiden asbestikuitujen vuoksi tai nokeentua tulipaloissa. Museotyöntekijöiden kvartsipölyaltistumista voinee tapahtua arkeologisilla kaivauksilla.

Vaikka viime vuosina keskustelu museotyön riskeistä on alkanut vähitellen käynnistyä Suomessa, ei museoalan työoloja ja työhön liittyviä terveysriskejä ei ole vielä juuri tutkittu. Monia vaaratekijöitä ei tunneta kaikilla työpaikoilla. Koska suomalaisissa museoissa käyttöön otetut torjuntatoimet eivät pääasiassa perustu työhygieenisille selvityksille, on mahdollista, että toimet ovat osin väärin kohdistettuja, yli- tai alimitoitettuja ja nojaavat erityisesti henkilönsuojainten käyttöön.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on toisaalta selvittää suomalaisissa museoissa työskentelevien henkilöiden subjektiivisia näkemyksiä museotyön ja -työympäristöjen vaaratekijöistä ja toisaalta tunnistaa objektiivisesti tärkeimmät kokoelmiin ja museotyötiloihin liittyvät kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Näitä vertaamalla voidaan löytää tehokkaimmat keinot kokoelmista ja työympäristöistä aiheutuvien terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Hankkeen toimenpiteet

Hankkeen aikana toteutetaan kaksi kyselytutkimusta, joilla kartoitetaan näkemyksiä työn riskeistä ja vaarallisista työympäristöistä, tunnistettuja kemiallisia ja biologisia altisteita, toteutettuja torjuntatoimenpiteitä, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteita, työperäisiä oireita ja sairauksia sekä ihmisten ja museoesineiden suojelemiseen liittyviä eettisiä ristiriitoja.

Yhdeksässä tutkimuskohteeksi valitussa museossa toteutetaan työhygieenisiä mittauksia, joilla kerätään tietoja työympäristöjen altisteista. Tutkimuskohteissa on edustettuna laaja kirjo alalle ominaisia vaaratekijöitä. Näytteet analysoidaan Työterveyslaitoksen Työympäristölaboratorioissa.

Tutkimustulosten hyödyntäminen

Tutkimustulosten pohjalta tullaan laatimaan Suomen museoiden käyttöön sähköiset ohjeet keskeisimpien kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden tunnistamiseen sekä työtehtäväkohtaiseen riskien arviointiin. Ohjeissa tullaan esittelemään konkreettisia torjuntatoimia, joilla työntekijöiden turvallisuutta voidaan parantaa ja terveysriskejä vähentää erilaisissa työympäristöissä. Ohjeisiin tullaan sisällyttämään myös neuvoja siihen, millä tavalla vaaratekijät voidaan huomioida museoiden kokoelma- ja näyttelytoimintaa ohjaavissa kokoelma- ja näyttelypoliittisissa ohjelmissa.

Uusien ja uusiin työtehtäviin siirtyvien työntekijöiden työturvallisuusperehdytystä varten laaditaan perehdytyspassi. Passin avulla työpaikoilla voidaan dokumentoida, että kaikki perehdytykseen kuuluvat asiat on hoidettu asianmukaisesti ja ajallaan kunkin työntekijän kohdalla.

Tutkimustulosten pohjalta räätälöidään luentomateriaali museologian opiskelijoiden, konservoinnin opiskelijoiden, erikoistuvien työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien kursseille.

Aikataulu

2021–2023

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos

Lisätietoja

Työsuojelurahaston hankesivut:

Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät