Hankkeen tausta ja tavoitteet

Hankkeessa tuetaan ydinvoimaloita identifioimaan kunnossapitotyön kehittämiskohteita sekä kehittämään uusia toimintatapoja, ohjeistuksia, operatiivisia käytäntöjä ja muita käytännöllisiä ratkaisuja, jotka edistävät organisaatioiden oppimista, auttavat hyödyntämään hiljaista tietoa ja kehittämään työtä ydinvoimaloissa.

Tulosten hyödyntäminen

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää turvallisuuden kehittämistyössä erityisesti ydinvoimaloissa, mutta myös laajasti muilla turvallisuuskriittisillä aloilla ja teollisissa ympäristöissä tapahtuvaan osallistavaan kehittämiseen ja hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen.

Aikataulu

1.1.2019–31.12.2022

Rahoittajat

Hanke on osa ydinturvallisuuden nelivuotista SAFIR2022-tutkimusohjelmaa, ja sen rahoittavat pääosin työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtion ydinjäterahasto (VYR) sekä omalla tutkimusrahapanoksellaan Työterveyslaitos ja VTT. Hankkeen toteuttajina toimivat Työterveyslaitos ja VTT. Työterveyslaitos johtaa hankekonsortiota.

Uutisia projektista

Anna-Maria Teperi, projektin johtaja, toukokuu 2020
Kehitimme edelleen ydinvoiman osallistavan kehittämisen kokonaismallia. Pidimme työprosessien analysoinnin työpajoja ja analysoimme neljä eri häiriötilannetta kunnossapidossa keskittyen eri tekijöiden yhteistyöhön. Tunnistimme myös kehittämistarpeita.

llkka Asikainen, projektiryhmän jäsen, syyskuu 2019
Aloitimme projektin haastattelemalla alustavasti Suomen ydinvoimaloiden työntekijöitä, asiantuntijoita ja johtoa. Olemme saaneet hyvän käsityksen siitä, mitkä ovat kunnossapidon kehittämiskohteita. Tämä auttaa meitä keskittymään projektissa aiheisiin, jotka ovat tärkeitä ydinvoimaloille. Seuraavaksi jatkamme tutkimusalueiden priorisoimista yhteisissä työpajoissa voimaloiden työntekijöiden kanssa ja valmistaudumme siirtymään projektin seuraavaan vaiheeseen, ydinvoimalan kunnossapidon kokonaismallin rakentamiseen. Suunnittelemme myös ensi vuoden tapahtumia.

Projektissa tehdään opas työprosessien mallintamismenetelmän käyttöön ydinvoiman kunnossapidossa. Oppaan menetelmä perustuu Työterveyslaitoksen pitkään kehitystyöhön työn ja organisaatioiden kehittämisen parissa (Leppänen, 2000) sekä sovelluksiin eri toimialoilla, erityisesti ilmailussa (Teperi & Leppänen, 2010; Muukka ym. 2016)

Yhteyshenkilöt

  • Työterveyslaitos: projektin johtaja Anna-Maria Teperi, Vuokko Puro, Ilkka Asikainen, Arja Ala-Laurinaho
  • VTT Teknologian tutkimuskeskus: Mikael Wahlström, Kaupo Viitanen, Timo Kuula