Hankkeen tavoitteet

Webropol-kyselyllä selvitettiin suomalaisissa teollisuusyrityksissä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi toteutettuja toimenpiteitä sekä sitä, millä perusteella niitä tehtiin ja millä perusteella toimenpiteitä tullaan aikanaan purkamaan. Lisäksi selvitettiin, ovatko koronan torjuntatoimenpiteet vaikuttaneet muihin työsuojelutoimintoihin.

Kyselyn kohteena olivat teollisuuden työsuojelupäälliköt (326 kyselyä/41 vastaajaa), joiden sähköpostiosoitteet saatiin työsuojeluhenkilörekisteristä ainoastaan tässä kyselyssä käytettäviksi. Työsuojelupäälliköt valittiin kyselyn kohteeksi, koska heillä on kokonaisvaltainen käsitys yrityksen työsuojelutoiminnasta. Kysely toteutettiin nimettömänä. Vastaajan henkilökohtaisia mielipiteitä ei kysytty.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään myös pandemioihin liittyvän tutkimushankkeen suunnittelussa.

Työpaikoilla toteutetut toimenpiteet

Covid-19 -taudin yleiset torjuntatoimet teollisuusyrityksissä olivat webropol-kyselyn mukaan pääsääntöisesti toiminnallisia (kuva 1).

  • Kaikissa kyselyyn vastanneissa yrityksissä työntekijöitä kehotetiin pysymään kotona, mikäli henkilö kokee flunssaoireita.
  • Kaikki vastaajat kertoivat myös, että käsien pesua on tehostettu.
  • 95 % yrityksistä turvaetäisyyksistä huolehdittiin erilaisin työjärjestelyin.
  • 90 % yrityksistä oli tehnyt lounasruokailua koskevia järjestelyjä.
  • Kokousten osanottajien määrä oli rajoitettu suosituksen mukaiseksi lähes kaikissa yrityksissä (98 %); nettipalavereja pidettiin kasvokkain tapahtuvan tapaamisen sijasta (98 %).
  • 80 % vastaajista kertoi, että kaikki mahdollinen tehdään etätyönä.
  • Lähes kaikki yritykset (98 %) olivat rajoittaneet ulkopuolisten henkilöiden vierailua tuotanto- ja toimitiloihinsa.
  • Kaksi kolmasosaa yrityksistä oli siirtänyt teknisiä huoltotoimenpiteitä koronan vuoksi.

Hengityksensuojaimien ja kasvovisiirien käyttäminen koronan torjunnassa oli vähäisempää kuin työjärjestelyt ja toiminnalliset muutokset. Tämä ei sinänsä ollut yllätys koska mm. työsuojelulainsäädännössä työjärjestelyt ja tekniset ratkaisut ovat ensisijaisia altistumisen torjuntatoimenpiteitä. Altiste ja tilanne toki ovat poikkeuksellisia. 40 % vastaajista kertoi, että hengityksensuojaimia käytetään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen. Kasvovisiirejä käytettiin 18 % vastaajayrityksessä. Hengityksensuojaimen valinnasta ja käytöstä toivottiin selkeää ohjeistusta.

Vaikutus työsuojelutoimenpiteisiin

Tartuntavaaran pienentämiseksi 56 % yrityksistä oli joutunut siirtämään työsuojelutoimenpiteitä koronan takia. Avointen vastausten perusteella toimenpiteet olivat kohdistuneet koulutukseen, turvallisuuskierrosten ja kokousten järjestämiseen sekä työterveysyhteistyöhön.  Työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia (mm. työturvallisuuskorttikoulutus, hätäensiapu, alkusammutus, Puuttumalla välität -koulutus) oli siirretty. Erilaisia turvallisuuskierroksia (auditoinnit ja turvallisuuskävelyt) oli siirretty tai jätetty tekemättä. Kokouksia oli siirretty ajallisesti tai toteutettavaksi verkon välityksellä. Myös työterveyshuollon työpaikkakäyntejä oli jouduttu siirtämään. Lisäksi sovittuja työhygieenisiä mittauksia oli jouduttu siirtämään ja muutenkin ulkopuolisen työvoiman käyttöä vähentämään.

Aloite toimenpiteille ja niiden purkaminen

Pääosa vastaajista kertoi toimineensa valtionjohdon (98 %) ja viranomaisten ohjeiden (90 %) pohjalta (kuva 2). Koronan torjuntatoimet perustuivat myös konsernin ohjaukseen (88 %) ja koronatilanteessa tehtyyn omaan riskinarvioon (92 %). Avovastauksissa todettiin, että alkutilanteessa kaivattiin ohjeita sekä tietoa koronan leviämisestä ja tarttuvuudesta; toisaalta todettiin, että tätä tietoa ei tuolloin ollut olemassa. Yleisohjeistuksesta huolimatta alakohtaisten torjuntatoimien suunnittelua pidettiin alkuvaiheessa haastavana.

Torjuntatoimien purkamiseen ryhdytään oman riskinarvion (95 %), valtionjohdon (90 %) sekä viranomaisten (90 %) ohjeistusten perusteella (kuva 3). Ainoastaan 13 % vastaajista kertoi yrityksen taloudellisen tilanteen olevan mahdollisten purkutoimien syynä.

Koronahuolien käsittely

Henkilöstön koronahuolia ja henkistä hyvinvointia poikkeustilanteessa oli pääsääntöisesti käsitelty keskustelemalla ja tiedottamalla. Yhteisiä nettipalavereita oli useissa yrityksissä pidetty aluksi jopa päivittäin. Esimiehiä oli koulutettu tilanteen hallintaan ja ohjeistettu keskustelemaan tilanteesta. Joissakin yrityksissä etätyötä tekeville oli järjestetty riskien arviointeja ja työhyvinvointikyselyitä.

Aikataulu

touko–kesäkuu 2020

Rahoittajat

Työterveyslaitos