Tausta

Aiemmissa tutkimuksissa osasairauspäivärahan käytöllä on havaittu myönteinen vaikutus työhön osallistumiseen. Vaikutus oli erityisen selvä mielenterveyssyistä aiheutuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä miehillä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa vaikutus oli vähäisempi, mikä voi selittyä sillä, että aiempi, vuoden 2007 lakimuutos mahdollisti osasairauspäivärahan käytön vasta 60 päivän jälkeen.

Osasairauspäivärahan käyttöön liittyvä sairausvakuutuslakimuutos tuli voimaan vuonna 2007. Tällöin työhön paluu osa-aikaisesti (40-60 %) oli mahdollista yhtäjaksoisen, vähintään 60 sairauspäivän jälkeen, mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkui. Vuonna 2010 lakiin tehtiin muutos, jonka jälkeen osasairauspäiväraha oli mahdollinen jo 1+9 sairauspäivän jälkeen, eli heti sairauspäivärahajakson alussa.

Vuonna 2014 voimaan tullut uusi lakimuutos pidensi osasairauspäivärahajakson maksimipituuden 72 päivästä 120 päivään. Työhön osallistumisen lisäämiseen tähtääviin lakimuutoksiin kuuluu osasairauspäivärahalain lisäksi vuonna 2012 voimaan tullut ns. 30 päivän sääntö, jonka mukaan työnantajan on saatettava työterveyshuollon tietoon yli 30 päivän pituiset sairauspoissaolot.

Samanaikaisesti sairausvakuutuskorvauksen maksamisperuste muuttui siten, että 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen korvauksen maksamista voidaan jatkaa vain, jos työterveyslääkäri on tehnyt arvion jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun edellytyksistä. Lisäksi päivärahaetuuden hakemisen määräaikaa aikaistettiin neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen.

Tavoite

Eri rekisterinpitäjiltä haettavan yhdistetyn aineiston avulla on tavoitteena tutkia laajasti työhön paluun edistämiseen tähtäävien lakimuutosten vaikuttavuutta. Selvitämme erityisesti osasairauspäivärahan käyttöön vuonna 2010 ja 2014 tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitämme 30-60-90 päivän säännön vaikutuksia työhön paluuseen ja työhön osallistumiseen sekä taloudellisia vaikutuksia. Tulemme myös tarkastelemaan työhön osallistumista, työurien varhaista katkeamista ja työstä poistumista edustavissa väestöotoksissa.

 

Hankkeen aikataulu

1.9.2013-31.12.2017

Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot

Hankkeen johtaja on tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura, Työterveyslaitos

Hankkeessa ovat mukana lisäksi:

  • Kela
  • Eläketurvakeskus
  • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
  • Rotterdamin yliopisto

 

Julkaisuja aiheesta:

Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health. 2010 Jun 23;10:361. (PubMed-linkki)

Kausto J, Solovieva S, Virta LJ, Viikari-Juntura E. Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a register-based cohort study. BMJ Open. 2012 Nov 8;2(6). (PubMed-linkki)

Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta LJ, Gould R, Koskinen A, Solovieva S. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 2014 Dec 24;4(12). (PubMed-linkki)