Tavoitteet

Hankkeen tavoitteina on

  1. kerätä tietoa ilmapitoisuuksien ja biologisten näytteiden nikkelipitoisuuksien korrelaatiosta erilaisissa työtehtävissä nikkelin rikastuksessa ja jalostuksessa
  2. arvioida nikkeliyhdisteiden aiheuttamaa syöpäriskiä erilaisissa altistumistilanteissa altistuttaessa liukoisille tai niukkaliukoisille nikkeliyhdisteille.
  3. kehittää yrityskohtaista toimintamallia koko nikkelin rikastus ja jalostusketjua koskevaksi käytössä olevan mallin pohjalta, ja selvittää sen toimivuus työntekijäkohtaisen biomonitoroinnin raja-arvon ylittyessä.

Aikataulu

helmikuu 2017 – huhtikuu 2019

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden nikkeli- ja arseenialtistumista nikkelin ja kuparin tuotantoketjussa 1980-luvulta alkaen. Selvitys tehtiin Työterveyslaitoksen biomonitoroinnin rekisterin ja Boliden Harjavalta Oy:ssa sekä Nornickel Harjavalta Oy:ssä tehtyjen työhygieenisten mittausten perustella. Myös Boliden Kevitsan Miningin kaivostyöntekijöiden biomonitorointituloksista selvitettiin altistumisen suuntausta. Harjavallassa arseenille ja nikkelille altistuneiden henkilöiden työskentelyaika, työskentelyalue, työtehtävät ja tupakointitiedot selvitettiin mahdollisimman hyvin yritysten rekistereistä. Harjavallan työntekijöiden tiedot haettiin syöpärekisteristä ja kuolinpäivätiedot väestörekisteristä. Lisäksi selvitettiin 1980 jälkeen työskennelleiden työntekijöiden mahdolliset ammattitautiepäilyt ja ammattitautitiedot työperäisten sairauksien rekisteristä.

Tiivistelmä tuloksista

  • Tuloksista havaitaan altistumisen laskeva suuntaus kaikilla osastoilla niin arseenin kuin nikkelin suhteen. Nykyään elektrolyysihallissa ilman keskimääräiset nikkelipitoisuudet ovat yli haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, mutta biologisissa näytteissä alle ohjeraja-arvojen. Pitoisuuksien laskemiseen on vaikuttanut tuotantoprosessien paraneminen, parantunut henkilökohtainen työhygienia ja suojainten käyttöpakko eniten altistavissa kohteissa. Suuri merkitys on ollut ns. Harjavallan toimintamallilla.
  • Yksilötasolla altistumisen suuruuteen vaikuttavat etenkin henkilökohtainen työhygienia ja käytetyt henkilösuojaimet. Työntekijä voi itse minimoida altistumisen käyttämällä henkilönsuojaimia ohjeiden mukaisesti ja noudattamalla muita työnantajan ja työterveyshuollon antamia ohjeita. Tahaton maha-suolikanavan kautta tapahtuva altistuminen on estettävissä huomioimalla ja suunnittelemalla etukäteen etenkin ne työtehtävät, jotka ovat työhygieenisesti haastavia.
  • Ns. Harvavallan toimintamalli vähentää altistumista. Hankkeessa kehitettiin edelleen työperäisen kemikaalialtistuksen vähentämiseksi luotua toimintamallia. Sen perustana on työntekijän kanssa työtavoista ja työhygieniasta käytävät keskustelut, jotka käynnistetään, jos kemikaalin pitoisuus virtsassa ylittää työnantajan asettaman hälytysrajan. Altistumiskeskustelussa pyritään löytämään syyt poikkeavaan altistumiseen.

    Toimintamalli pienentää altistusta, tukee esimiestyötä ja auttaa parantamaan työhygieniaa. Tätä ns. Harjavalta-mallia voidaan soveltaa myös muihin kemikaaleihin, mikäli altistusta seurataan biologisin altistumismittauksin.

  • Työperäisestä arseeni- tai nikkelialtistumisesta johtuvien sairauksien määrä ei poikennut kontrolliryhmästä. Myöskään nenä- tai keuhkosyöpään sairastuneiden ikä, tupakointi, työperäinen altistumisaika tai altistumispitoisuus ei poikennut verrokkien taustasta. Tutkimuksessa ei löydetty kohonnutta riskiä sairastua minkään edellä mainitun tekijän suhteen.

Tutkimusraportti

Kiilunen, Mirja & Pavela, Markku. Työntekijäkohtaisen altistumisen arviointi ja vähentäminen nikkelityössä. Raportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos 2019.

Rahoittajat

Boliden Harjavalta Oy
Boliden Kevitsa Oy
Norils Nickel Harjavalta Oy
Työsuojelurahasto
Työterveyslaitos

Lisätietoja

Lisätietoa hankkeesta Työsuojelurahaston hankesivulla.