Hankkeen Tausta ja tavoitteet

Polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdään työikäisille Suomessa noin 7000 tekonivelleikkausta vuosittain. Tyypillisesti leikkaava ortopedi on suositellut lonkan ja polven tekonivelleikkauksen jälkeen 2-3 kuukauden sairauspoissaoloa, pääosin riippumatta potilaan työnkuvasta.

Keski-Suomen keskussairaalassa, Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa sekä Oulaskankaan sairaalassa on vuosina 2018-2020 otettu käyttöön toimintamalli, jossa ortopedi kirjoittaa potilaalle todistuksen ainoastaan kuukauden sairauspoissaolosta, ja potilas ohjataan työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja työhön paluun tukitoimia varten.

Tekonivelleikattujen työterveystuki -tutkimuksen tavoitteena on edellä mainituissa sairaaloissa vuosina 2020-2021 tekonivelleikkauksessa käyneiden työikäisten potilaiden osalta selvittää

  1. Kuinka tekonivelleikkausten jälkeiset sairauspoissaolot ovat muuttuneet uuden, työterveyshuollon roolia korostavan toimintatavan käyttöön ottamisen jälkeen?
  2. Millainen on eri tekijöiden, kuten potilaan omien odotusten, työpaikan koon, työn kuormittavuuden, työn muokkaustoimenpiteiden sekä työterveyshuollon ja työpaikan työkyvyn tukitoimien yhteys tekonivelleikkauksen jälkeisiin sairauspoissaoloihin?

Aineistot ja menetelmät

Tutkimusosiossa 1 tehdään rekisteritutkimuksena vertaiskontrolloidussa tutkimusasetelmassa (benchmarking control trial, BCT) sairauspoissaolojen vertailu ennen (vuosi 2017-2018) ja jälkeen (vuosi 2021) työterveyshuollon roolin lisäämistä hoitoprosessiin. Tutkimusta varten haetaan vuosina 2017-2018 ja 2021 nivelrikon vuoksi Keski-Suomen keskussairaalassa, Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa sekä Oulaskankaan sairaalassa tekonivelleikattujen työikäisten (25-62 -vuotiaiden) potilaiden tiedot, jotka yhdistetään tietoihin Kelan sairauspäivärahaetuuksista.

Tutkimusosio 2 toteutetaan poikkileikkausasetelmassa kyselytutkimuksena 10/2020 – 5/2021 aikana tutkimussairaaloissa leikatuille työikäisille potilaille. Tutkimuspotilailta kerätään tietoa leikkauksen yhteydessä sekä 3 ja 18 kuukautta leikkauksen jälkeen.

Lisäksi erillisenä tutkimusosiona tehdään vertailu vuosien 2013, 2010 ja 2017-2018 leikattujen potilaiden sairauspoissaoloista. Tämä osio toteutetaan ainoastaan Keski-Suomen keskussairaalan potilasaineistolla, ja vertailun tarkoituksena on selvittää Keski-Suomessa vuonna 2011 tehdyn tekonivelleikkausten prosessin tehostamisen (fast track) sekä vuonna 2017 käyttöön otetun tekonivelpotilaiden hoidon optimoinnin vaikutusta sairauspoissaoloihin. Tämä erillinen osio toteutetaan rekisteritutkimuksella vertaiskontrolloidussa tutkimusasetelmassa, ja tutkimuksesta vastaa Keski-Suomen keskussairaalan tutkimusryhmä.

Tulokset ja vaikuttavuus

Tutkimuksen hypoteesina on, että tehostunut työikäisen työkykyasioiden ohjaus työterveyshuoltoon sujuvoittaa henkilön palvelupolkua, tukee työhön paluun onnistumista, hyödyntää aiempaa paremmin työterveyshuollon työkykyä tukevia keinoja sekä vähentää sairauspoissaoloaikaa ja -kustannuksia. On tärkeää, että näille olettamuksille saadaan myös tutkimusnäyttöä.

Mikäli aiempaa tehokkaamman työterveyshuoltoon ohjaamisen eduista saadaan tutkimusnäyttöä, luo se perusteita kehittää työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyömalleja laajemminkin Suomessa. Tavoitteena on, että uusien toimintamallien juurtuminen tukee työikäisten suomalaisten työkykyä ja sitä kautta lisää tuottavuutta suomalaisessa työelämässä.

Tutkimuksessa selvitetään niitä työkyvyn tukitoimia, jotka ovat vaikuttavia, eli joilla todetaan olevan eniten yhteyttä tekonivelleikattujen sairauspoissaolon pituuteen. Tavoitteena on myös löytää niitä työntekijä- tai työpaikkakohtaisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä pidempään sairauspoissaoloon tekonivelleikkauksen jälkeen (esim. työntekijän liitännäissairaudet, toimintakyky, työn kuormitus ja työpaikan koko). Tämän tiedon avulla työkyvyn tukitoimia voidaan jatkossa kohdentaa vielä yksilöidymmin. Tutkimuksessa saadaan tietoa työterveysyhteistyön toteutumisesta, ja tietoa myös niistä tutkimuspotilaista, jotka eivät palaa töihin enää tekonivelleikkauksen jälkeen. Heidän osalta tutkimus selvittää pitkittyneeseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyviä tekijöitä ja myös toteutuneita kuntoutustoimia.

Tutkimuksen tuloksia tullaan mahdollisuuksien mukaan esittelemään kansainvälisissä ja suomalaisissa konferensseissa. Tutkimuksen tuloksista tullaan julkaisemaan vertaisarvioituja artikkeleita sekä kansainvälisissä että suomalaisissa lehdissä.

Aikataulu

1.9.2019-31.12.2023

Rahoittajat

Tutkimuksen suunnitteluvaihe on rahoitettu osana ESR-rahoitteista TYÖKE – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hanketta. 1.4.2020 lähtien Työterveyslaitos rahoittaa tutkimusta osana Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelmaa.