Hankkeen tavoitteet

Työikäisen terveydenhuoltoa järjestää Suomessa moni toimija, eikä yhteistyö aina välttämättä toimi optimaalisesti työikäisen työkyvyn parhaaksi. Parantamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä on mahdollista tehostaa työntekijän hoito-, kuntoutus- ja työhönpaluun prosessia.

Hankkeessa muodostettavassa TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman pikaisesti työkykyisenä töihin. Näin työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa saadaan nykykäytäntöä nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon hyödynnettäväksi.

TYÖOTE-malli koskee työssä olevia, joilla on järjestetty työterveyshuolto. Heille suunnatun palvelu- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen vapauttaa julkisia resursseja niille, joilta työterveyshuolto puuttuu. TYÖOTE-toimintamallin toimivuus mitataan hankkeessa tehtävillä auditoinneilla.

TYÖOTE-TOIMINTAmalli

Kolme vuotta kestävässä hankkeessa Työterveyslaitos levittää Keski-Suomessa käytössä olevan toimintavan kaikkiin Suomen sairaanhoitopiireihin. Toimintamallissa potilas ohjataan julkisesta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn arviointi- ja työkyvyn tukitoimia varten. Työterveyshuollon tuella myös työpaikat tulevat mukaan tukemaan työntekijän kuntoutumista. Tämä geneerinen toimintamalli viritetään kunkin alueen ominaispiirteisiin sopivaksi.

Kaaviossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, yksityiset toimijat, työterveyshuollon roolit Keski-Suomen mallissa suhteessa työhönpaluun/työkyvyttömäksi toteamiseen

TYÖOTE-toimintamalli. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, yksityisten toimijoiden ja työterveyshuollon rooli suhteessa työikäisen työhönpaluuseen tai työkyvyttömäksi toteamiseen. Kuvio muokattu alun perin Suomen Lääkärilehdessä 2019;74(17)1048-1051 julkaistusta kuvasta.

Lähete työkyvyn tukemiseksi voidaan tehdä riippumatta potilaan työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta.

Hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä hyötyvät yhteiskunnassa kaikki

Työntekijä

  • Sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit työterveyshuollossa
  • Yksilöllinen työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet käytössä
  • Pysyvän työkyvyttömyyden riski vähenee

Sairaala

  • Keskittyy ydintoimintaansa: potilaan hoidon seuranta ja työhön paluun järjestelyt ovat sovittuina työterveyshuoltoon
  • Sairaalalääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä -> ei tarvitse myöskään arvioida pidempiaikaista työkykyä
  • Alle kahden kuukauden mittainen sairausloma ei edellytä sairaalalääkärin B-lausuntoa
  • Sairaala saa täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen

Työterveyshuolto

  • Tieto työterveyshuoltoon ajoissa -> työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia
  • Työterveyshuollon osaaminen tulee nykyistä tehokkaammin käyttöön
  • Työterveyshuolto saa täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen

Työnantaja

  • Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla
  • Sijaistarve vähenee
  • Tuottavuus kasvaa

Yhteiskunta

Kun työkykyinen tekijä on työssä

  • Verotulot kasvavat
  • Sairauspäiväkulut vähenevät
  • Työllisyys paranee

Aikataulu

Hanke kestää 1.9.2020-30.9.2023.

Toimijat ja rahoittaja

Valtiovarainministeriö koordinoi hanketta osana kustannusvaikuttavuustyötä. Hanketta johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä ja hankkeen viestinnästä vastaa Työterveyslaitos.

Syntyvien toimintamallien laatu ja toimivuus varmistetaan auditoinnein. Hankkeeseen liittyy myös Itä-Suomen yliopiston vastuulla oleva vaikuttavuustutkimus.

Yhteyshenkilöt

Hanna Hakulinen ja Pauliina Kangas, Työterveyslaitos