Taustaa

Unettomuus on vuorotyöntekijöillä yleinen oire ja häiriö, johon voi liittyä terveydellisiä riskitekijöitä sekä työ- ja toimintakyvyn alentumista. Suositusten mukaan lääkkeettömät menetelmät ovat ensisijaisia pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa. Tutkituimpia niistä ovat psykologiset hoitomenetelmät, joilla pyritään vaikuttamaan yksilöllisiin unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin, kuten unen kannalta haitallisiin nukkumistottumuksiin ja ajatuksiin.

Näiden hoitomenetelmien soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta vuorotyöntekijöille on kuitenkin vain vähän tutkittua tietoa. Lisätietoa tarvitaan siksi, että työajoista johtuen vuorotyöntekijöiden univalverytmi on usein epäsäännöllinen, mikä voi myös vaikuttaa unta heikentävästi ja siten on tärkeää selvittää, missä määrin yksilöllisiin tekijöihin kohdistuvalla hoidolla voidaan vaikuttaa unettomuuteen tässä ryhmässä.

Tutkimuksessa selvitettiin

  1. kolmen lyhytkestoisen lääkkeettömän hoidon vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden
    unettomuuden hoidossa työterveyshuollossa
  2. unettomuuden lääkkeettömien hoitojen soveltuvuutta erilaisissa työterveyshuolloissa.

Tutkimuksen kulku

Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä vastasi tutkimussuunnitelmasta, mittauksista, interventioiden suunnittelusta ja työterveyshuollon henkilökunnan kouluttamisesta. Viisi työterveyshuollon yksikköä vastasi osallistujien arvioinneista ja hoitojen toteutuksesta. Osallistujat olivat vuorotyötä tai epäsäännöllisiä työaikoja tekeviä työntekijöitä, joilla oli pitkäkestoista unettomuutta. Tutkittavat valittiin tutkimukseen työterveyshuollon henkilökunnan arvion perusteella. Lisäksi tutkittavia haettiin Työterveyslaitoksella toteutettaviin mittauksiin ja hoitoihin.

Tutkimukseen valittiin 84 osallistujaa. Hoitajat ja psykologit antoivat hoitoja työterveyshuolloissa ja Työterveyslaitoksella. Tutkimuksessa kartoitettiin hoidon vaikutusta unettomuusoireisiin sekä muihin oireisiin, yksilöllisiin reagointitapoihin ja kognitiiviseen toimintakykyyn. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, kuinka perimän tekijät vaikuttavat unettomuuteen ja siihen liittyviin oireisiin, interventioiden tuloksellisuuteen sekä nähdäänkö perimän toimintaan liittyvissä biologisissa merkeissä (ns. epigeneettisissä tekijöissä ja geenien ilmentymisessä) muutosta hoidon seurauksena.

Lisäksi selvitettiin sitä, miten vuorotyöntekijöiden unettomuutta arvioidaan työterveyshuollossa ja miten hoito soveltuu työterveyshuollon erilaisiin toimipisteisiin. Mittauksia tehtiin ennen hoitoja, heti niiden jälkeen sekä 6, 12 ja 24 kuukautta niiden päättymisen jälkeen. Pitkän aikavälin seurantamittaukset päättyvät vuoden 2019 lopussa.

Tulosten hyödyntäminen

Tutkimuksen tavoitteena on suositusten mukaisen unettomuuden arvioinnin ja hoidon tutkimisen ja kehittämisen avulla parantaa suomalaisten työntekijöiden ja tällä tutkimuksella erityisesti vuorotyöntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyisyyttä. Hanke antaa lisätietoa siitä, soveltuvatko ja ovatko lääkkeettömät menetelmät tuloksellisia vuorotyöntekijöiden unettomuusoireiden hoitamisessa työterveyshuollossa.

Tutkimus tuottaa osaltaan tietoa myös siitä, onko yksilöllisissä ominaisuuksissa ja vuorotyön laadulla ennustearvoa interventioiden tuloksellisuudessa. Tutkimus antaa tietoa siitä, miten erilaiset työterveyshuoltojen yksiköt ja heidän asiakkaansa ottavat menetelmät käyttöönsä. Samoin saamme tutkimuksen avulla käsitystä siitä, miten unettomuutta arvioidaan työterveyshuollossa ja miten unettomuuteen liittyvät erotusdiagnostiset kysymykset otetaan vuorotyöntekijöillä huomioon.

Tutkimuksessa hyödylliseksi osoittautuvista menetelmistä annetaan koulutusta ja ohjeistusta työterveyshuolloille sekä tietoa siitä, mitä unettomuuden arvioinnin ja hoidon järjestämisessä on huomioitava työterveyshuollon erilaisissa konteksteissa. Kokonaisuudessaan tutkimus lisää työterveyshuoltojen ja työpaikkojen tietoisuutta hyvän unen ja vireyden hoitamisen merkityksestä vuorotyöntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta.

Tutkimus on rekisteröity kansainväliseen kliinisten interventiotutkimusten rekisteriin.

Aikataulu

Tutkimus on alkanut 1.1.2015. Ensimmäiset tulokset valmistuivat vuonna 2018.

Yhteistyökumppanit

Helsingin kaupunki
Turun Työterveystalo
Finnair Terveyspalvelut
Fazer työterveyshuolto
Lääkärikeskus Aava

Julkaisut

Järnefelt H, Härmä M, Lapveteläinen N, Leivategija T, Martimo K-P, Paajanen T, Sallinen M, Velin R, Virkkala J, Hublin C (2018). Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Tutkimushankkeen loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos.

Järnefelt H, Härmä M, Martimo K-P, Paajanen T, Paunio T, Sallinen M, Virkkala J, Hublin C. Non-pharmacological interventions of insomnia among shift workers: an RCT trial in occupational health setting. Poster presentation in World Sleep 2017 in Prague 7.-11.10.2017. Sleep Medicine 2017, Supplement 1, e147.

UNIVINKKEJÄ VUOROTYÖNTEKIJÖILLE

  • Noudata säännöllistä unirytmiä aina, kun se on mahdollista. Jos teet yksittäisen tai muutaman samanlaisen unen kannalta hankalasti ajoittuvan työvuoron peräkkäin, unirytmiä ei kannata pyrkiä aktiivisesti sopeuttaa uuteen rytmiin kuin vähän (1-2 tuntia). Jos teet pysyvästi aikaista aamuvuoroa tai yövuoroa, pyri pitämän aamu-/iltapainotteinen rytmi myös vapaapäivinä, jos mahdollista.
  • Jos työvuoroista johtuen on kertynyt univajetta, ota tilanteen mukaan joko lyhyitä nokosia tai nuku pidempiä päiväunia tai nuku seuraavana yönä tavallista pidempään (korkeintaan 2 tuntia, jottei unirytmi häiriinny).
  • Vaikka olisi paine saada pian unta esim. iltavuoron jälkeen, varaa aikaa rauhoittumiselle ennen nukkumaanmenoa. Rentoutumis- ja mindfulness-menetelmät auttavat rauhoittumisessa ja edistävät unen tuloa.
  • Älä yritä nukahtamista, koska se nostaa vireyttä ja estää nukahtamista. Hyväksy, ettei nukahtaminen aina onnistu toivottuun aikaan.
  • Pyri käsittelemään huolet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Kirjoittaminen auttaa monia selventämään ajatuksia ja löytämään ratkaisuja.
  • Huolehdi hyvistä elämäntavoista. Pidä kiinni säännöllisistä ruokailu- ja liikuntatottumuksista. Älä käytä alkoholia unilääkkeenä.
  • Järjestä nukkumisolosuhteet mahdollisimman hyviksi (pimennetty, äänetön ja viileähkö).
  • Jos unen ja vireyden ongelmat eivät helpota ja ilmenevät aina tietyn vuorotyypin, kuten esim. aikaisten aamuvuorojen yhteydessä, neuvottele esimiehesi ja työterveyshuollon kanssa mahdollisuudesta työaikojesi muokkaamiseen.

Rahoittajat

Työsuojelurahasto
NordForsk
Valtion määräraha (evo)

Nordforsk ja Työsuojelurahasto logot