16.1.2019

Tiedote 02/2019  

Älykäs automaatio muuttaa työtä lähivuosina. Koneilla on uusia ominaisuuksia. Ne näkevät. Ne tekevät ennusteita. Ne ymmärtävät ja tuottavat puhetta ja tekstiä jatkuvasti yhä paremmin. Myös koneiden kyky oppia kehittyy. Muutokset tuovat älykkäät koneet entistä enemmän ihmisen perinteisille vahvuusalueille.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin tekemän laajan selvityksen mukaan älykkäät koneet korvaavat helpoimmin rutiininomaista fyysistä työtä sekä työtä, joka koostuu datan käsittelystä ja keräämisestä. Kehittyvän tekoälyn ja koneoppimisen myötä automatisointi ulottuu yhä enemmän myös sellaisiin asiantuntijatehtäviin, jotka ovat toteutustavaltaan ja tuloksiltaan suhteellisen ennustettavissa olevia.

Huimimpien laskelmien mukaan digitalisaatio voisi viedä Suomessa 20 vuodessa jopa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista.

– Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Digitaalitekniikan kehitys synnyttää uusia työpaikkoja mm. tuottavuuden ja ostovoiman kasvun myötä

Digitaalitekniikan kehitys muuttaa työtä kolmella lailla. Se ensiksikin hävittää kokonaisia työtehtäviä korvaamalla kokonaan ihmisen työpanoksen. Kokonaisautomatisointi on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Arviolta vain alle viisi prosenttia nykyisistä työpaikoista on nykyteknologialla täysin automatisoitavissa. Yleensä automatisointi kohdistuu vain yksittäisiin työtoimintoihin. Digitaalitekniikan kehitys myös luo uusia työtehtäviä esimerkiksi aloille, jotka kehittävät digitaalitekniikkaan perustuvia tuotteita ja palveluja. Uusia työtehtäviä syntyy myös digitaalitekniikan aikaansaaman työn tuottavuuden ja ostovoiman kasvun myötä.

– Koska automatisointi koskee yleensä vain yksittäisiä työtoimintoja, ei kysymykseen siitä, merkitseekö digitalisaatio työn kehittymistä vai köyhtymistä, voi vastata yksiselitteisesti, muistuttaa Alasoini.

– Vastaus riippuu siitä, miten työt organisoidaan uudelleen. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä toimintoja vaativammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana lisääntyvä standardointi ja osittaminen?

– Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia kumpaankin suuntaan. Ratkaisevaa on, millaisten näkemysten pohjalta työtä halutaan johtaa ja kehittää.

Työn fiksussa kehittämisessä yhdistyvät ihmisen ja koneen parhaat ominaisuudet

Työn kehittäminen digitalisaation yhteydessä tarkoittaa sellaisten työkokonaisuuksien muodostamista, joissa yhdistyvät fiksusti ihmisen ja koneen parhaat ominaisuudet. Ihmisen vahvuuksia ovat luova ja sosiaalinen älykkyys, koneen taas väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho.

Ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelu onkin yhä tärkeämpi kehittämiskohde robottisovellutuksissa. Tämän seurauksena ”seurustelusta” älykkäiden koneiden kanssa tulee tärkeä osa yhä useamman työtä.

Yhteiskunnan on investoitava työn ja osaamisen kehittämiseen, jotta digikuilu ei syvenisi  

Digitalisaation ei tarvitse johtaa massiiviseen työpaikkojen katoamiseen tai työn köyhtymiseen, vaan se voi auttaa kehittämään työtä lisäämällä ihmisen mahdollisuuksia keskittyä monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin.

Tämän tarkoittaisi merkittävää osaamis- ja ammattirakenteen muutosta yhteiskunnassa, joka edellyttää investointeja työn kehittämiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen. Tällaista investointia ei voi jättää yksin työnantajien tai ihmisten itsensä vastuulle. Ilman yhteiskunnan merkittävää panosta vaarana on, että ihmisten välinen digitaalinen osaamiskuilu syvenee.

Suomesta digiajan johtava innovaatioiden kokeilija – suositukset tutkimusaiheiksi

Digitalisaatio ei ole vielä näkynyt koko kansantalouden tasolla vauhdittuvana tuottavuuskasvuna. Työelämän todellinen digiloikka edellyttää teknologisia innovaatioita täydentäviä erilaisia työelämän organisatorisia innovaatioita.

–  Suomella olisi hyvät edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi koko maailmassa yhdistämällä innovatiivisella tavalla suomalaista työelämän kehittämisosaamista, johtamisosaamista ja teknologiaosaamista, esittää Alasoini.

Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi Suomessa edistää nykyisessä teknologisessa murroksessa työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla ja lisäämällä digitalisaation vaikutuksiin työssä kohdistuvaa tutkimusta.

Tutkimusta pitäisi tehdä ainakin digitaalitekniikan käytön laajuudesta, luonteesta ja vaikutuksista. Käytön luonne kuvaa digitekniikan roolia ihmisen työssä – onko kyse ihmistä avustavasta roolista, päätöksentekoa tukevasta roolista vai ihmistä toimintaa ohjaavasta roolista. Käytön luonteen ymmärtäminen on olennaista, kun työtä organisoidaan uudelleen ja mietitään ihmisten osaamista ja valmiuksia työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Lisätiedot:

tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos, puh. 050 564 6140, tuomo.alasoini@ttl.fi, Twitter @tuomoalasoini

Tutkimusraportti Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun, Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos 2018.

www.julkari.fi