15.2.2021

Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta voidaan työpaikoilla merkittävästi lisätä vahvistamalla mielenterveyttä ja ennaltaehkäisemällä ongelmia. Samalla pystytään vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.  

Tarvetta mielenterveystyöhön lisäävät koronan aiheuttamat poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat uudet terveysriskit ja henkinen kuormitus.  

Toimenpideohjelma korostaa ongelmien ennaltaehkäisyä 

Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny.  

Käytännössä kuormitusta voidaan vähentää muun muassa organisoimalla hyvin työtehtäviä ja prosesseja ja lisäämällä päätöksenteon ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Samalla on pyrittävä panostamaan työyhteisön sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja työn johtamiseen tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä ratkaistava työhön sisältyviä arvoristiriitoja.  

– Työntekijän yksilöllinen tuki on äärimmäisen arvokasta. Suomalaisen työelämän näkökulmasta on kuitenkin tärkeää vahvistaa myös aidosti ennaltaehkäisevää, rakenteellista lähestymistä mielenterveyden haasteisiin. Niin kauan kuin hoidamme vain oireita, emme ole askeltakaan lähempänä syiden ratkaisua, Työterveyslaitoksella osahanketta johtava projektipäällikkö Kaisa Mikkola ja johtaja Salla Toppinen-Tanner muistuttavat.  

Hankkeen tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa myös työterveyshuollon asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä työpaikoilla.  

Mielenterveys on osa työkykyä  

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa tavoitteena on muuttaa työelämän näkökulma mielenterveyteen.   

Mielenterveys on yhä tärkeämpi työkyvyn osatekijä työelämässä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisystä on kiistatonta hyötyä sekä työhyvinvoinnille että työpaikoille. Uupumus tai masennusoireilu vähentävät työtehoa jo ennen vakavinta seurausta, työkyvyttömyyttä.  

– Varhaisen tuen ja ongelmien ennaltaehkäisyn avulla voidaan työuria pidentää ja siten vaikuttaa työllisyysasteen kasvuun. Työelämän mielenterveysohjelmassa kehitetään myös uusi mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja toteutetaan viestintäkampanja, jonka tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä haitallisia uskomuksia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tutkimuksen avulla, kertoo ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisätietoja:

Kaisa Mikkola, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos p. 0400 200 825,etunimi.sukunimi@ttl.fi 

Jaana Vastamäki, erityisasiantuntija, STM, p. 0295 163 468,  etunimi.sukunimi@stm.fi 

Tutustu ohjelmaan:

Työelämän mielenterveysohjelma – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 

Mielenterveyden tuen työkalupakki (2021–2022) – Työterveyslaitos (ttl.fi)