Tämä sivusto esittelee Työke – Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä työikäisten palvelukokonaisuudesta. Nämä käytännöt ovat esimerkkejä toimintamalleista, jotka tekevät työikäisten terveydenhuollosta sujuvampaa ja tehostavat työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lisäämme sivustolle käytäntöjä kehittämistyön edetessä.

1. Työikäisten palvelukokonaisuus on yhteistyötä työikäisen asiakkaan parhaaksi

Jotta työikäisten terveydenhuolto toimii, on palvelujärjestelmän osien ja palveluntuottajien välistä yhteistyötä kehitettävä. Tämä tarkoittaa työikäisten palvelukokonaisuuden rakentamista, jossa alueellisessa sote-järjestelmässä työikäisen erityistarpeet ja työkyvyn tukiasiat otetaan monitasoisesti huomioon.

Olemme alle koonneet hyviä esimerkkejä siitä, miten työikäisten palvelukokonaisuutta on rakennettu.

Hyviä käytäntöjä työikäisten palvelukokonaisuuden kehittämiseen

Työikäisten palvelukokonaisuuden tavoitteena on työikäisen tarkoituksenmukainen palvelu oikeassa paikassa, oikeassa laajuudessa, oikeaan aikaan. Työikäisten yhtenäisessä palvelukokonaisuudessa sovitetaan yhteen perus- ja erityistason palveluja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja mukaan lukien työterveyshuollon palvelut. Myös yhdyspinnat muun muassa kuntien muihin palveluihin ja kasvupalveluihin otetaan huomioon. Maakunnalla (tai vastaavalla sote-alueella) on kokonaisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta ja siitä, että palvelun tuottajat toimivat yhteistyössä. Maakunta määrittelee työikäisen palvelukokonaisuuden muiden palvelukokonaisuuksien tavoin.

Työikäisten palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää:

  • Palvelukokonaisuuden ja -ketjujen määrittelyä, jotta asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti, edellyttää
    • alueen tilanteen tunnistamista
    • asiakasnäkökulman keskiössä pitoa
  • Työikäisten terveydenhuollon keskeisten toimijoiden tunnistamista ja yhteistyörakenteista sopimista
  • Alueellista koordinoivaa työryhmää, joka vastaa suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista sekä kehittämistoimista.
  • Työterveyshuollon osaamisen hyödyntämistä niin työterveysyhteistyössä työpaikkojen kanssa kuin yhteistyössä (esimerkiksi palvelurakenteet ja työikäisten hoito- ja palveluketjut) muiden toimijoiden kanssa.
  • Työterveystoimijoiden järjestäytymistä kussakin maakunnassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kehittämisverkostossa (PKPKverkosto) kehitetään geneerisestä palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan toimintamallia. Sitä voidaan soveltaa maakunnissa paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden myös työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden rakentamisessa. Lisätietoa: https://www.innokyla.fi/web/tyotila6935078


Jokaisella 18 maakunnan alueella toimii alueellinen työterveyshuollon yhteistyöryhmä. Pyrkimyksenä on, että yhteistyöryhmässä olisi edustus kaikista alueen työterveysyksiköistä. Yhteistyöryhmä on moniammatillinen ja sen tarkoituksena on edistää työterveyshuollon kehittämistä ja kehittymistä erikoisalana ja osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Työterveyshuollon alueellisten yhteistyöryhmien yhdyshenkilöt ovat:

  • Etelä-Pohjanmaa: Tarja Välimäki, tarja.valimaki[at]seinajoki.fi
  • Kanta-Häme: Anu Heikkinen, anu.heikkinen[at]pihlajalinna.fi
  • Kainuu: Eija Alatalo, eija.alatalo[at]kainuu.fi
  • Keski-Pohjanmaa: Outi Paloneva, outi.paloneva[at]tyoplus.fi
  • Keski-Suomi: Visa Kervinen, visa.kervinen[at]terveystalo.fi
  • Kymenlaakso: Katri Tiitola ja Maija Melto-Gurung, katri.tiitola[at]fimnet.fi, maija.melto-gurung[at]pihlajalinna.fi
  • Pirkanmaa: Satu Rannisto, satu.rannisto[at]finla.fi
  • Pohjanmaa: Marika Lassfolk, marika.lassfolk[at]pttry.fi
  • Satakunta: Markku Pavela, markku.pavela[at]boliden.fi
  • Uusimaa: Anita Riipinen, anita.riipinen[at]terveystalo.fi
  • Varsinais-Suomi: Marjo Sinokki, marjo.sinokki[at]turku.fi

Jotta yhteistyö työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa olisi hedelmällistä, on tärkeää, että muilla toimijoilla on ymmärrys siitä, mitä työterveyshuollossa tehdään: Millä tavoin työterveyshuolto pystyy tukemaan työkykyä, kuinka työterveyshuolto ja työpaikat tekevät yhteistyötä, ja miten työterveyshuollon toimintaa säädellään lailla ja asetuksilla?

Itä-Suomen yliopiston opetusmateriaali toteutettiin tukemaan työterveyshuollon tutuksi tekemistä muille toimijoille. Työterveyshuolto tutuksi on verkko-oppimismateriaali, jonka tavoite on edistää terveydenhuollon muiden toimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi. Animaatioiden, tiiviiden aineistojen ja linkkien avulla voi saada vinkkejä yhteistyöhön sekä yleiskäsityksen työterveyshuoltojen työstä, erityisosaamisesta ja tekemisen tavoista työkyvyn tukemisessa.

Materiaali lisää työterveyshuollon tunnettuutta muiden sote-toimijoiden keskuudessa. Oppimismateriaali on suunnattu lääkäreille, hoitajille ja muille terveysalan toimijoille. Siitä voivat hyötyä myös esimerkiksi kuntoutustahot ja maku- ja sotevalmistelijat. Aineisto on mukana myös terveyskylän virtuaalisairaalan kuntoutustalossa.

Tutustu oppimismateriaaliin: >>Työterveyshuolto tutuksi

Tutustu oppimismateriaalin esittelyyn: >>Työterveyshuolto tutuksi -esittelykalvosarja (pdf)

Päättäjät mahdollistavat työkyvyn tuen toimet. Työ on tärkeää – siksi myös työkyvystä on pidettävä huolta: Työkyvyn tuen opas päättäjille -oppaassa esitellään työikäisen väestön työkyvyn tukeen liittyviä palveluja, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä päättäjille.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan 2019 osana Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hanketta.

>>Työ on tärkeää – siksi myös työkyvystä on pidettävä huolta: Työkyvyn tuen opas päättäjille

Työkyvyn tuen palvelupolku -verkkokoulutus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka edistävät ihmisten työkykyä työssään. Toiminnan tavoitteena on tukea ihmisten työllistymistä tai työssä jatkamista. Keinoja ja hyviksi todettuja ratkaisuja on paljon, mutta ne pitää saada käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Työkyvyn tuen palvelupolku -verkkokoulutuksen osana Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hanketta.

>>Työkyvyn tuen palvelupolku

 

2. Työkyvyn tuki yhteistyön keskiössä

Toimiva yhteistyö sote-palveluiden ja työterveyshuollon välillä tukee työssä olevien työkykyä

Työkyvyn tuki ja seuranta tulee olla huomioituna työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikilla tasoilla. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon ydinosaamista, ja työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkaan. Tämä yhteys mahdollistaa mm. oikea-aikaisen, ja tarvittaessa tuetun työhön paluun sairausloman jälkeen. On tärkeää, että kun esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa havaitaan työkykyyn liittyviä ongelmia – vaikkapa pitkittyneitä ja toistuvia sairauspoissaoloja – voidaan potilas sujuvasti ohjata työterveyshuoltoon työkyvyn tukitoimia varten. Jotta työkyvyttömyyden uhkaan voidaan puuttua hoidon, kuntoutuksen ja tuetun työhön paluun avulla, on tärkeä tunnistaa uhka ajoissa. Tässä työssä tarvitaan kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden panosta.

Työterveyshuollon osaamista tarvitaan myös työttömien työkyvyn tuessa

Työttömyys voi erityisesti pitkittyessään vaikuttaa monin tavoin terveyteen ja myös työkykyyn. Työttömien terveystarkastukset ja työkykyarviot tehdään nykyisin usein perusterveydenhuollossa, missä tähän ei aina ole tarvittavaa erityisosaamista tai resursseja. Työterveyshuollon osaamisella on mahdollista tukea työttömän työkykyä nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Niinpä tavoitteena on, että tulevassa sote-järjestelmässä työterveyshuolto on työttömän työkykyyn liittyvissä asioissa kumppani muulle terveydenhuollolle, kuntoutukselle ja TE-palveluille.

Hyviä käytäntöjä työkyvyn tukemiseen

Selvitykset ja kokemus ovat osoittaneet, että muu terveydenhuolto ei tunne työterveyshuollon osaamista eikä osaa hyödyntää sitä. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistetty uusi toimintatapa, jossa Työterveyslaitos ja OYS:n työlääketieteen poliklinikka tarjoavat perusterveydenhuollolle helpon tavan konsultoida työterveyslääkäriä. Konsultaatiot voivat koskea mitä tahansa työterveyshuoltoon, työhön liittyviin oireisiin, työkykyyn, työkyvyttömyyseläkkeisiin, B-lausuntoihin jne. liittyvää.

Konsultoiminen tapahtuu soittamalla OYS:n työlääketieteen poliklinikalle. Tästä numerosta puhelu ohjataan mahdollisuuksien mukaan heti työterveyslääkärille tai otetaan soittopyyntö. Konsultaatioissa hyödynnetään työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien työpanosta. Mikäli kyseessä on monimutkaisempi asia, Työterveyslaitoksella on monipuoliset mahdollisuudet pohtia asiaa laajemmin.

Tästä uudesta mahdollisuudesta konsultaatioon on informoitu kaikkia alueen perusterveydenhuollon ylilääkäreitä/vastaavia lääkäreitä sähköpostilla. Ensimmäisiin konsultaatioihin on jo vastattu.

Tämän uuden konsultaatiomahdollisuuden tavoitteena on saada työterveyshuollon osaaminen laajemmin käyttöön ja parantaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Tulemme kirjaamaan ylös konsultaatioiden aiheet ja jatkossa on suunnitelmissa kehittää yhteistä koulutusta ja tiedotusta niiden pohjalta.

Jotta työikäisen sosiaali- ja terveydenhuolto toimii saumattomasti, tulee asiakkaan saada tarvitsemansa hoito oikea-aikaisesti oikealta ammattilaiselta. Tätä auttaa sujuva lähetekäytäntö. Kuten muillekin erikoisaloille, myös työterveyshuoltoon tulee olla mahdollista tehdä lähete.

Muutamassa sairaanhoitopiirissä on lähetekäytäntöä jo kehitetty ja potilaan lähettäminen työterveyshuoltoon työkyvyn tukitoimia varten on jo mahdollista. Pääsääntöisesti lähetteen tekeminen tapahtuu sähköisesti sairaalan tietojärjestelmästä. Työterveyshuollot ovat sopineet sisäisesti omat käytäntönsä lähetteiden käsittelyn suhteen. On tärkeää huomioida, että lähete työterveyshuoltoon siirtää hoitovastuun nimenomaan työkyvyn arvioimiseen ja tukemiseen liittyvissä asioissa. Sairauden hoitovastuu jää lähettävään organisaatioon ellei muutoin erikseen sovita.

Toiminnan käynnistyminen vaatii läheteyhteyksien luomista sairaalan ja työterveyshuoltojen tietojärjestelmiin sekä toimijoiden tahtotilaa uudenlaisen toiminnan juurruttamiseksi.

Tässä vaiheessa sähköinen lähettäminen on mahdollista erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoihin. Jatkossa toimintaa pyritään laajentamaan myös perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon tehtäviin lähetteisiin.

Esimerkkinä lähetekäytännöstä työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistyö

Yksi esimerkki lähetekäytännöstä on psykiatrian klinikan ja työterveyshuollon yhteistyö, jota on kehitetty muutaman sairaanhoitopiirin alueella.

Yhteistyön toteutumisen edellytyksenä on, että psykiatrian klinikassa on tieto siitä missä asiakkaan työterveyshuolto on. Tämä tieto ja lupa olla yhteydessä työterveyshuoltoon kysytään psykiatrian esitietolomakkeessa. Nämä tiedot päivitetään potilastietojärjestelmään osana muita asiakkaan esitietoja.

Jotta työkyvyn tukeen liittyvät asiat tulisivat tehokkaasti huomioitua psykiatrisen asiakkaan hoitopolussa, ohjataan psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas työterveyshuoltoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarpeen havaitseminen ja aloite voi tulla keneltä tahansa psykiatrisen moniammatillisen tiimin jäseneltä.

Psykiatri keskustelee asiakkaan kanssa, ohjaa hänet työterveyshuoltoon laittamalla työterveyshuoltoon lähetteen. Työterveyshuolto ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja käynnistää tarvittavat työkyvyn arvioinnin ja tuen toimet. Tarvittaessa osapuolet kutsuvat hoitoneuvotteluihin ja työterveysneuvotteluihin työterveyshuollon/psykiatrian edustajat.

Käytännön toteutuminen vaatii toimijoilta sitoutumista ja toimintatapojen muutosta.

Yhteistyössä psykiatrian klinikan ja työterveyshuollon välillä on ominaista se, että yhteistyö ei lopu siihen, kun lähete psykiatrian klinikasta työterveyshuoltoon tehdään. Psykiatrisen asiakkaan hoito on usein pitkäjänteistä työtä. Kun asiakasta autetaan toipumaan sairaudestaan ja tuetaan työkykyisyyttä, hän hyötyy siitä, että sekä psykiatrian että työterveyshuollon osaaminen on käytössä, ja että yhteistyö näiden kahden toimijan välillä on sujuvaa.

Esimerkki: lähetekäytäntö työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistyönä

Lähtötilanne: asiakas on saanut lähetteen ja se on vastaanotettu psykiatrian klinikalla.

  1. Asiakas saa esitietolomakkeen psykiatrialta (tieto työterveyshuollosta kysytty).
  2. Asiakas saapuu psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
  3. Lääkärin vastaanotolla keskustellaan työterveyshuoltoon lähettämisestä ja kysytään suostumus asiakkaalta.
  4. Asiakas antaa luvan tietojen lähettämiselle ja saa lähetteen työterveyshuoltoon.
  5. Asiakas saa työterveyshuollosta yhteydenoton, sopii vastaanottoajan, ja työkyvyn tukitoimet käynnistyvät työterveyshuollossa.
  6. Asiakas saa työterveyslääkäriltä työkyvyn tuen suunnitelman. Asiakkaalta kysytään lupa lähettää palaute psykiatrian hoitavalle taholle.
  7. Asiakkaan hoito jatkuu yhteistyössä: sairauden hoito psykiatrialla ja työkyvyn tuki ja työhön paluun toimet työterveyshuollossa.

 

Työikäisille tekonivelleikatuille potilaille on tyypillisesti kirjoitettu erikoissairaanhoidosta kolmen kuukauden sairausloma. Koordinoitua yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa ei ole tehty, vaan potilas on sairausloman loppuessa hakeutunut työterveyshuollon sopimuksesta riippuen joko työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon, mikäli on kokenut olevansa edelleen työkyvytön omaan työhönsä.

Uudessa toimintatavassa potilaalle kerrotaan erikoissairaanhoidossa, että asioiden sujuvan etenemisen näkökulmasta työterveyshuollon on hyvä tietää leikkauksesta jo etukäteen. Työhön paluuta on näin mahdollista suunnitella jo ennen leikkausta.

Tekonivelleikkauksen yhteydessä kirjoitetaan erikoissairaanhoidosta entisen kolmen kuukauden sijasta suositus kahden viikon-kuukauden sairauspoissaolosta ja sen jatkotarve arvioidaan työterveyshuollossa. Potilaalle kerrotaan, että sairauspoissaolon jatkotarpeen arviointi on mahdollista, vaikka työpaikan työterveyshuoltosopimus ei sisältäisi sairaanhoitoa.

Sairauspoissaolon jatkotarvetta arvioidessaan työterveyslääkäri arvioi ensisijaisesti potilaan toipumista leikkauksesta, mutta ottaa huomioon myös potilaan työn ja työpaikan mahdollisuudet työn muokkaamiseen. Uuden toimintatavan tavoitteena on mahdollistaa sujuva ja oikein ajoitettu työhön paluu ja lopulta lyhentää sairauslomia.

Uudella toimintamallilla pyritään vaikuttamaan paitsi sairauspoissaoloihin, myös siihen, että potilas saa selkeästi tietää, missä vastuu työkykyasioiden hoidosta on. Toimintamallin myötä erikoissairaanhoidossa voidaan keskittyä potilaan sairauden hoitoon ja siellä tarve esimerkiksi B-lausuntojen kirjoittamiselle vähenee.

Työterveyslaitos on aloittamassa kolmen maakunnan toimijoiden kanssa tieteellistä tutkimusta, jossa tutkittaan ovatko sairauslomat lyhentyneet, onko saatu taloudellista säästöä ja mm minkälaiset työn muokkauskeinot ovat edistäneet työhön paluuta.

Edellytyksenä on yhteistyössä työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa sovittu toimintamalli ja sitoutuminen sovittuihin asioihin. Alla esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaan malli.

Esimerkki: tekonivelpotilaiden sairauspoissaolon tarpeen arvioinnin siirtäminen työterveyshuoltoon

  1. Leikkausta edeltävästi OYS prepoli
    1. Hoitaja kehoittaa ilmoittamaan työterveyshuoltoon tulevasta leikkauksesta (lisätään hoitajan tsekkilistaan).
    2. Hoitaja antaa infokirjeen potilaalle.
  2. Leikkaus
    1. Kirurgi kuvaa leikkauskertomukseen / epikriisiin rajoitteet ja kirjoittaa vain 1 kk sairausloman.
    2. Fysioterapeutti antaa ohjeistuksen kotiutusvaiheessa.
    3. OYS:sta lähetetään kerran viikossa lista leikatuista tk:n kuntoutukseen.
  3. Työterveyshuolto
    1. Työterveyshuolto ottaa “kopin” potilaasta.
    2. Työhön paluun alustavaa suunnittelua mahdollisuuksien mukaan jo ennen leikkausta.
    3. Aika työfysioterapeutille 2-3 vk kuluttua leikkausta (työhön paluun suunnittelu).
    4. Työterveyslääkärin aika ennen sairausloman päättymistä.

Yksi keino lisätä työkykyasioiden huomioimista erikoissairaanhoidossa on sairaalan tietojärjestelmässä oleva heräte. Suunnitteilla on malli, jossa erikoissairaanhoidon tietojärjestelmä automaattisesti antaa herätteen silloin, kun potilaalle kirjoitetaan pidempi sairausloma (esim. yli kolme viikkoa). Ideana on, että tietojärjestelmään avautuu tuolloin ponnahdusikkuna, jossa kysytään sairausloman kirjoittaneelta lääkäriltä, onko potilaan työkykyä arvioitu nykyiseen ongelmaan liittyen työterveyshuollossa. Mikäli asia ei ole työterveyshuollossa hoidossa, voi erikoissairaanhoidon lääkäri potilaan luvalla tehdä saman tien sähköisen lähetteen työterveyshuoltoon.

Tämä toiminta on vasta suunnitteluasteella. Käytännön toteutumisen edellytyksenä on, että tietojärjestelmiin rakennetaan tällainen heräte. Lisäksi sähköinen lähetekäytäntö erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon vaatii tietojärjestelmiltä valmiutta ja toimijoilta tahtoa toiminnan juurruttamiseksi.

Toimintakykykeskus Toike on lähetteetön poliklinikka Tampereella. Toikessa arvioidaan osatyökykyisen jäljellä olevaa työkykyä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa sekä autetaan tulevaisuuden suunnittelussa työkyvyn tuen näkökulmasta.

Toiken asiakas voi olla kuka tahansa työikäinen, Pirkanmaalla asuva henkilö, joka tarvitsee työkyvyn tukea. Asiakas voi olla työelämässä, opiskelemassa, sairauslomalla tai työttömänä. Toike palvelee erityisesti TE-/työllisyyspalveluiden asiantuntijoita ja terveyskeskuslääkäreitä antamalla terveydellisen työkyvyn arvion ja ohjaamalla asiakasta kuntoutustoimiin. Asiakkaan tulee olla motivoitunut työkyvyn tukitoimiin, jotka tukevat työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä.

Toikessa työskentelee kuntoutusohjaaja/työkykykoordinaattori, psykologi ja työterveyslääkäri, joilla on kokemusta  työttömien tukemisesta. Jotta asiakkaita voidaan oikea-aikaisesti ohjata Toike:n palveluiden piiriin, on tärkeää, että Toike:n toiminta tunnetaan sote-ammattilaisten keskuudessa.  Toimintakykykeskuksesta osatyökykyinen saa kohtuullisen helposti ja nopeasti tietoa ja ohjausta työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa ja ammattilaisen arvion työkykynsä säilymisestä/edistämisestä tulevaisuudessa.

>>Toike-palvelu

Toike on toteutettu osana Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -hanketta.

>>Tutustu tarkemmin Toiken taustoihin ja kehittämiseen

Työterveyshuollon toiminnallinen integrointi Keski-Suomessa

”Saumaton hoito- ja kuntoutuspolku työikäisille”-hanke, eli kokeilu työterveyshuollon toiminnallisesta integraatiosta muuhun SOTEen, aloitettiin vuonna 2017 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Hankkeessa selvitettiin selkäpotilaiden (välilevytyräleikatut ja konservatiivisesti hoidettavat) kohdalla voidaanko työkykyä tukea mallilla, jossa työterveyshuolto integroidaan toiminnallisesti kuntoutusprosessiin ja kuntoutuksesta otetaan kokonaisvastuu (case manager -toiminta) osaoptimoinnin sijaan. Kohderyhmänä olivat sekä työssäkäyvät että työttömät henkilöt.

Uudessa toimintamallissa sairaalasta välitettiin tieto potilaasta työterveyshuoltoon ennen välilevytyräleikkausta tai ensikäynnillä fysiatrian poliklinikalla. Potilas sai sairaalasta kaksi viikkoa sairauslomaa ja kutsun työterveyshuoltoon työkyvyn arvioon ennen sairausloman loppumista.

Työterveyshuollon case manager, vastuukoordinaattori teki työhönpaluusuunnitelman ja koordinoi tarvittavat työkyvyn tuen toimet, myös työpaikalla. Työttömät saivat työterveyshuollon palvelut julkisessa työterveyshuollossa, joka toimi tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston työkykykoordinaattorin kanssa.

Kokeilun myötä työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin edellytyksinä tunnistettiin

  1. yhteistyö eri toimijoiden välillä
  2. työkyvyn tukeminen näkyminen yhteisenä prosessina
  3. case management (vastuullinen asiakasohjaus) ja
  4. katkeamaton tiedonkulku.

Keskeistä toimintamallissa

 

Uudenlaisen toiminnan neljä peruspilaria: yhteistyö esh, tk, tth, Kela, TE-keskus välillä, yhteinen prosessi oireista työkykyiseksi, potilasta koskevan tiedon kulku ja siirto, tth case managerina

Näiden neljän tekijän vieminen käytännöksi on se interventio, joka kokeilussa tehtiin.

Kokeilun myötä työikäiset palasivat töihin välilevytyräleikkauksen jälkeen aiempaa selvästi nopeammin: kun vuonna 2013 Keski-Suomen keskussairaalassa potilaiden leikkauksen jälkeinen sairausloma oli keskimäärin 78 päivää, oli tämän kokeilun aikana leikkauksen jälkeinen sairauslomapituus keskimäärin 38 päivää (n=28). Uuden toimintamallin myötä yhteistyö työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä TE-keskuksen välillä tiivistyi, ja työkyvyn tukeen liittyvät asiat ohjautuivat aiempaa tehokkaammin työterveyshuoltoon. Tiedonkulussa todettiin edelleen olevan haasteita. Kokeilun tuloksista on julkaistu artikkeli: Kirsi Piitulainen et al. Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen. Suomen Lääkärilehti. 2019;74(17):1048-1051. Artikkeli on luettavissa Terveysportin tunnuksilla osoitteessa: >>Terveysportti

Kokeilussa kehitettyä uutta toimintamallia on juurrutettu vuoden 2019 aikana koko Keski-Suomen alueella masennuspotilaisiin, sepelvaltimotautipotilaisiin, olkapääleikattuihin-, polven- ja lonkan tekonivelleikattuihin- sekä MS-tautia sairastaviin potilaisiin. Toimintaa arvioidaan aktiivisesti ja tavoitteena on uuden toimintamallin muuttuminen normaaliksi käytännöksi koko Keski-Suomen alueella, myös työterveyshuollon ja terveyskeskusten toiminnalliseksi yhteistyöksi.

3. Työssä käyvän sairaanhoito

Työikäisen sairaanhoito toteutuu merkittäviltä osin työterveyshuollossa, mutta myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Jotta asiakaslähtöisyys, sekä sujuvat, oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset sairaanhoitopalvelut toteutuisivat, ja päällekkäistä toimintaa olisi mahdollisimman vähän, on yhteistyö työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden välillä ensiarvoisen tärkeää.

Jouheva työikäisen ohjaaminen palveluntuottajalta toiselle ja saumaton tiedonkulku mahdollistavat tehokkaan ja vaikuttavan sairaanhoidon. Tärkeää on myös, että työhön liittyvät sairaudet tunnistetaan sote-palveluissa, ja että työterveyshuolto kytketään osaksi niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

Hyviä käytäntöjä työssä käyvien sairaanhoitoon

Kun potilas ottaa yhteyttä julkisen perusterveydenhuoltoon, käyttää terveydenhuollon työntekijä, yleensä sairaanhoitaja, potilaan tilanteen arvioimisessa ns. HTA (hoidon tarpeen arviointi) -työkalua. Sen avulla arvioidaan hoidon kiireellisyys ja tilanteeseen sopiva hoitopaikka.

Käytäntö neuvoo HTA-työkalun käyttäjää sopivassa tilanteessa ohjaamaan potilaan hoidon tai jatkohoidon työterveyshuoltoon, huomioiden vielä erikseen lakisääteisen ja sairaanhoitoa sisältävän työterveyshuoltosopimuksen. HTA-työkalun yhteyteen on laitettu myös perustietoa työterveyshuollon toiminnasta.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on osana TYÖKE-kehittämistyötä ollut työterveyshuollon edustaja mukana sairaanhoitopiirin hoitoketjujen päivitystyössä. Hoitoketjut ovat ammattilaisten käyttöön suunniteltuja alueellisia toimintamalleja, joiden tavoitteena on tunnistaa oikea-aikaisesti sairauksia, sujuvoittaa hoitoa sekä yhtenäistää lähetekäytäntöjä. Hoitoketjut perustuvat Käypä hoito -suosituksiin sekä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. TYÖKE-hankkeessa tehdyn kehitystyön myötä hoitoketjuissa työterveyshuolto huomioidaan aiempaa paremmin mahdollisena potilaan hoitopaikkana, ja työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä on korostettu. Hoitoketjupäivityksissä on panostettu myös työ- ja toimintakyvyn huomioimiseen.

Ammattilaisille suunnatulle Hoitoketjut -verkkosivustolle on lisätty ”Työterveyshuolto osana työikäisen terveydenhoitoa” -linkki, josta aukeaa alla näkyvä valikko sisältäen paljon hyödyllistä perustietoa työterveyshuollon toiminnasta.

Tutustu: >>https://www.ksshp.fi/tyoterveys/

TYÖKE-hanke on ollut Keski-Suomessa mukana päivittämässä myös erityistä ”Työ- ja toimintakyvyn arviointi” -hoitoketjua: https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/shp01215, ja parhaillaan päivityksessä on sydänpotilaan ja diabeteksen hoitoketjut.

4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja. Myös työterveyshuollon osaamista tulee hyödyntää, kun sote-alueella tehdään hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtääviä suunnitelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmien laadintaan ja toteutukseen tarvitaan työterveyshuollon näkemys, mikä edellyttää edustusta työryhmissä.

Hyvät käytännöt

Työterveyshuolloissa toteutetaan laaja-alaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana työterveyshuollon perusprosesseja. Myös työpaikoilla tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. TYÖKE-hankkeen myötä työterveyshuollon toimijoita on useilla alueilla saatu mukaan HYTE-verkostoon. Työterveyshuollon osaamista on hyödynnetty esimerkiksi maakunnallisen järjestämissuunnitelman HYTE-osiossa ja alueellisissa hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Tämän myötä työikäinen ja työkyvyn näkökulma näkyy vahvemmin alueellisessa HYTE-työssä.

5. Työikäisten terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan tiedon yhteiskäyttö

Työterveyshuollolle on tärkeää saada käyttöön muualla terveydenhuollossa syntyvä potilas- ja asiakastieto, erityisesti, kun potilaalla on työkykyyn vaikuttava ongelma. Myös työterveyshuollossa kirjattavat tiedot ovat hyödyllistä saada muiden ammattilaisten käyttöön, jotta työikäisen terveyden- ja sairaanhoitoon saadaan mukaan työkyvyn näkökulma. Tietojen välittyminen toimijalta toiselle edesauttaa myös sairaanhoidon sujuvuutta ja vähentää toimintojen päällekkäisyyttä.

Hyviä käytäntöjä tiedon yhteiskäyttöön

Työkessä selvitettiin työterveyshenkilöstön (työterveyslääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit) kokemuksia Kanta-tietojärjestelmän (Potilastiedon arkisto) käytöstä sekä kansallisista potilastiedon kirjaamisohjeistuksista. Saatujen tulosten avulla luotiin ideaalimalli, jolla tavoitellaan työikäisten terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan tiedon yhteiskäytön sekä tiedonkulun tehostumista eri toimijoiden kesken.

Kanta-tietojärjestelmän käyttö työterveyshuollossa -kysely työterveyshuoltohenkilöstölle 2017, n=359

 

>>Kanta-arkiston käyttö työterveyshuollossa -artikkeli

>>Documentation of work ability data in occupational health records -artikkeli

Kaikilla työikäisen hoito- ja palveluketjuun osallistuvilla tulisi olla sähköisesti käytettävissä ajantasaiset potilas- ja asiakastiedot. Tietojen vaihdossa ammattilaisten kesken hyödynnetään kansallista Potilastiedon arkistoa (Kanta-palvelut). Potilastiedon arkistoon tallennettavat tiedot kirjataan potilastietojärjestelmiin yhtenäisellä ja rakenteisella tavalla. Yhtenäisten tietorakenteiden (otsikot, koodistot, luokitukset) avulla kirjaaminen helpottuu, tiedon löytäminen tehostuu ja kertaalleen kirjattua tietoa voidaan hyödyntää uudestaan tarpeen mukaan. Palvelunantajan vaihtuessa tieto seuraa ihmistä koko hoito- ja palveluketjun ajan. Työikäinen näkee halutessaan ammattilaisen kirjaamat tiedot Omakannasta.

Potilas- ja asiakastieto työikäisen hoito- ja palveluketjuissa – “Tieto seuraa ihmistä” -ideaalimalli

  1. Ammattilainen kirjaa tarpeelliset potilas- ja asiakastiedot rakenteisesti ja yhtenevällä tavalla.
  2. Ammattilainen hyväksyy kirjaamansa tiedot ja tiedot siirtyvät Kantaan ja Omakantaan.
  3. Potilas on antanut suostumuksensa ja tiedot ovat hoitoon osallistuvien käytettävissä sujuvasti.
  4. Ammattilainen hakee tarvitsemansa potilas- ja asiakastiedot Kantasta.
  5. Potilas näkee ammattilaisen kirjaamat tiedot Omakannassa.

Työkykytieto saadaan käyttöön, kun

  • standardisoidaan tietosisältö ja kirjaamistapa kansallisesti
  • sitoudutaan rakenteiseen kirjaamiseen
  • kirjaamisalusta tukee ammattilaisen työnkulkua
  • tiedon haku ja esitystapa tietojärjestelmissä on sujuvaa
  • onnistutaan tiedonkeruussa

TUTUSTU MYÖS