24.9.2018

Suomessa on noin 3,55 miljoonaa työikäistä (15-64-vuotiaat). Työelämässä jo oleva työikäinen on tyypillisesti työterveyshuollon asiakas ja työelämään orientoituva opiskelija on ensisijaisesti opiskelijaterveydenhuollon asiakas. Työttömän työikäisen terveydenhuollon asiakkuus on perusterveydenhuollossa. Työterveyshuollon piiriin kuului 31.12.2015 1,99 miljoonaa henkilöä.

Työterveyshuollossa on erityisosaamista työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja arvioinnista. Sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada työterveystoimijoiden osaamista jatkossa laajemmin käyttöön osana jokaisen työikäisen terveydenhuoltoa.

– Sote-uudistuksen yksi aivan olennainen tavoite on kehittää koko työikäisiä palvelevaa terveydenhuoltojärjestelmää palvelemaan asiakkaita nykyistä saumattomammin, sujuvammin ja oikea-aikaisemmin. Nyt rakennettu yhteistyö niin työterveystoimijoiden kesken kuin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien toimijoiden välillä on historiallisesti ainutlaatuista työtä, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

– Koko kentällä on selvästi tahto ja halu kehittää Suomeen maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä, mutta työtä sen eteen on tehtävä vielä paljon, Hakulinen painottaa.

Työterveystoimijat ensimmäistä kertaa koolla valtakunnallisesti

Viimeksi kuluneen vuoden aikana työterveystoimijat ovat verkostoituneet maakunnissa. Työterveystoimijoiden järjestäytyminen maakunnissa on edellytys sote-uudistuksessa tavoitellulle yhteistyölle työikäisten terveydenhuollossa. Samalla on käynnistynyt ainutlaatuinen työterveystoimijoiden yhteinen pohdinta suomalaisen työterveyshuollon nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

24.9.2018 Suomen työterveystoimijat kokoontuvat ensimmäiseen valtakunnalliseen kehittämispäivään. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaikki Suomen työterveystoimijat pohtivat yhdessä työterveyshuollon suuntaa tulevaisuudessa.

Kehittämispäivässä työterveystoimijat saavat oppia verkostoitumisesta sekä määrittelevät maakunnallista toimintaa työikäisten yhtenäisessä palvelukokonaisuudessa. Päivän maakuntatasolla käsiteltävät teemat vaihtelevat maakunnittain kunkin maakunnan kehittämistyön tilanteen mukaan.

– Kehittämiskohteina maakunnissa ovat esimerkiksi hoitoketjun toimivuus, työkykyosaamisen hyödyntäminen nykyistä paremmin osana hoito- ja kuntoutusprosesseja, tiedonhallinta eri terveyspalveluiden välillä, palveluiden tasa-arvoisuus ja selkäleikattujen potilaiden työkyvyn arvioinnin yhteistyö erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä, Hakulinen kertoo.

Yhteistyö kaikkien terveydenhuoltotoimijoiden välillä käynnistynyt

Maakunnissa rakennetaan työterveyshuollon sisäisen verkostoitumisen lisäksi maakunnallista työikäisten terveydenhuollon toimijoiden verkostoa yhdessä kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

– Yhteistyön käynnistäminen näin laajalle ryhmälle, jolla on paljon perinteitä ja rooleja, on ollut työlästä ja hidasta, mutta nyt olemme vihdoin vaiheessa jossa voidaan tuntea historian lehtien havinaa. Aloitimme yhteistyön tutustumisilla ja lisäämällä keskinäistä ymmärrystä kunkin toimijan erityisosaamisesta. Nyt olemme vaiheessa, jossa pohdimme miten kunkin osaamista todella on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin työikäisen asiakkaan parhaaksi, Hakulinen kertoo.

Verkostoitumisen myötä yhteistyö on muuttunut jo suuressa osassa maakuntia tavoitteelliseksi, mikä näkyy muun muassa asiakaslähtöisinä hoito- ja palveluketjuina tai niiden yhteiskehittelynä, joissa hyödynnetään työterveyshuollon osaamista oikea-aikaisesti työikäisen asiakkaan parhaaksi.