16.11.2016

Tekemättömän työn kustannukset syntyvät sairauspoissaoloista, työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon maksuista.

Yksityisellä sektorilla oli tapahtunut hienoinen positiivinen käänne, sillä työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli laskenut 6,39 prosenttiin edellisvuoden 6,76 prosentista. Se tarkoittaa 6,5 miljoonaan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

– Työkykyjohtamisella on merkittävä potentiaali kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle. Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmää, ja eturivin yrityksissä työkyvyttömyyden kustannuksia on onnistuttu pienentämään entisestään. Vaikka muutaman prosenttiyksikön erot voivat tuntua pieniltä, euromääräisesti puhutaan isoista summista: koko Suomen mittakaavassa yksi prosentti palkkasummasta tarkoittaa noin miljardia euroa. Siksi pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa isoja tuloksia, sanoo hanketoimikunnan sihteeri, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Työkykyjohtaminen pitää kytkeä käytännön toimintaan

– Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden koordinointi, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

– Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan yksinään riittänyt työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen, vaan siihen vaaditaan kaikkia neljää tekijää, Leino muistuttaa.

Tämä selviää Työterveyslaitoksen toteuttamasta Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa – tutkimuksesta, joka tarjoaa uutta tietoa niistä tekijöistä, jotka tekevät työkykyjohtamisesta vaikuttavaa. Työsuojelurahaston tukema tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveystalon kanssa, ja se perustuu vuosikatsaukseen osallistuneiden yritysten dataan.

– Tutkimuksessa tuli myös selkeästi esiin, että parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkykyriskin ja työturvallisuuden johtaminen olivat osa kokonaishenkilöstöriskin johtamista, eivät erillisiä prosesseja. Asiasta on puhuttu kauan, mutta sitä ei tutkimuksessa ole aiemmin havaittu, toteaa Lasse Parvinen Terveystalosta.

Työkykyjohtamisella tarkoitetaan niitä toimia, jotka tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa. Toimet tehdään työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi, ylläpitämiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2016 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

>> Yritysten ja kuntien tekemätön työ maksaa miljardeja, Terveystalon tiedote 16.11.2016

>> Raha tehokkaampaan käyttöön työkykyjohtamisessa, Työterveyslaitoksen tiedote 14.9.2016

>> Tekemättömän työn vuosiraportit ovat luettavissa Terveystalon verkkopalvelussa