27.1.2021

Työterveyslaitoksen mediatiedote

Keskimäärin joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi pelännyt terveytensä puolesta työssään. Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat (47 %), sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt (41 %), laboratoriotyöntekijät (35 %) sekä lähi- ja perushoitajat (34 %).

Tarkastelimme tarkemmin, miten korona oli vaikuttanut näiden neljän ryhmän tilanteeseen verrattuna muihin. Heistä puolet kertoo opetelleensa uusia tietoja ja taitoja koronan takia (koko aineisto 45 %).

Palautumisella ehkäistään terveyshaittoja

Työstä palautumiseen panostaminen on tärkeää, koska siten pystytään ehkäisemään kuormituksen kasautumista ja siitä aiheutuvien terveyshaittojen kehittymistä.

– Vaikka sanotaankin, että kyllä nuorena jaksaa, minua huolestuttaa nuorimpien työntekijöiden tilanne koko aineistossa ja myös näiden neljän koronatilanteen kuormittaman ammattiryhmän sisällä. Nuorimmat palautuvat heikoimmin. Kaikkinensa hyvin työstä palautuvia on liian vähän, tutkimusjohtaja Jaana Laitinen sanoo. – Alle 30-vuotiaista vain 27 prosenttia palautuu hyvin, kun yli 60-vuotiaista 38 prosenttia palautuu hyvin.

Työmäärän kasvu koronan seurauksena on huonontanut palautumista. Niistä, joiden työmäärä on kasvanut, vain 28 % kertoo palautuvansa hyvin. Vastaavasti niistä, joiden työmäärä ei ole kasvanut, 46 % kertoo palautuvansa hyvin.

Palautumista voidaan edistää vähentämällä työn kuormitustekijöitä, hyvällä esimiestyöllä ja vahvistamalla työn imua. Lisäksi jokaisen on tärkeää pyrkiä edistämään palautumistaan esimerkiksi tauottamalla työtä ja pitämällä huolta unesta, ruokailuista ja liikunnasta.

Korona kuormittaa eniten jo ennestään kuormittuneita

Koronapandemia tuntuu erityisesti sote-organisaatioissa. Sote-alalla työtä tehdään monista muista aloista poiketen pääsääntöisesti työpaikalla. Vastaajista 86 % ei tehnyt etätyötä. Etätyötä tekevistä valtaosa teki etätyötä vain osittain.

Työmäärän kasvu ja korona vaikuttavat eniten niihin, jotka ovat töissään jo ennestään kuormittuneet paljon. Kasautuneen kuormituksen taustalla on lukuisia tekijöitä, kuten keskeneräinen sote-uudistus sekä kuntien taloudelliset vaikeudet ja niistä aiheutuneet yt-neuvottelut. Lisäksi henkilökuntaa on paikoin liian vähän työvoimapulan vuoksi.

Mitä kuuluu? -tulosten perusteella näyttää siltä, että työmäärän kasvu ja koronan vaikutukset ovat osuneet eniten niihin, joilla on ennestään jo paljon kuormitusta työssään. Työmäärä kasvoi eniten ylihoitajilla, osastonhoitajilla, sairaanhoitajilla sekä laboratorio- ja röntgenhoitajilla.

Riskinä työkyvyn heikentyminen ja työkyvyttömyys

Kehityksessä on huolestuttavinta, että erityisesti usean työn kuormitustekijän samanaikainen kasautuminen heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyden riskiä. Mielenterveyden häiriöt ovat jo nousseet sote-organisaatioissa monin paikoin tärkeimmäksi sairaspoissaolojen syyksi. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalisia riskitekijöitä, jotka liittyvät mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen.

Koronan kuormittavaa vaikutusta voidaan vähentää työyhteisön hyvällä toimivuudella ja oikeudenmukaisella sekä kannustavalla esimiestyöllä. Työkyvyn tai terveyden heikennyttyä on erityisen tärkeää panostaa työstä palautumiseen.

Työterveyslaitoksen asiakkaat hyödyntävät Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tuloksia työhyvinvoinnin kehittämisessä ylimmistä johtoryhmistä lähtien. Kysely antaa työkaluja työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen ja työpaikkojen vetovoimaisuuden kehittämiseen.

Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely

  • Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn vastasi syksyllä 2020 yhteensä 24 458 (vastausprosentti 69 %) sote-alan työntekijää kaikkiaan yhdeksästä sote-organisaatiosta eri puolilta maata. Syksyllä 2019 yhteensä 20 864 (vastausprosentti 70 %). Vuonna 2018 vastaajia oli 23 959 (vastausprosentti 71 %).
  • Syksyllä 2020 mukana olivat Siun sote, Eksote, Essote, PPSHP, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Nordlab, Keski-Uudenmaan sote, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja PSSHP.
  • Tutustu Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -palveluun

Lisätiedot

Jaana Laitinen, johtava asiantuntija, Mitä kuuluu? -tutkimusjohtaja, 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi