2.6.2021

Suomalaiset kuntatyöpaikat ovat kohdanneet viime vuosina suuria rakennemuutoksia ja muutossuunnitelmia. Niiden myötä kuntatyöntekijöiden työn imu ja työn psykososiaaliset voimavaratekijät ovat heikentyneet. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja terveysriskit ovat puolestaan lisääntyneet.

– Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että organisaatiomuutokset saattavat lisätä henkistä kuormitusta ja vähentää sosiaalisia voimavaroja. Näiden työolosuhteiden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti autonomisen hermoston toimintaan, varsinkin parasympaattisen hermoston eli niin sanotun lepohermoston toimintaan. Sillä taas on pitkällä juoksulla haitallisia vaikutuksia terveyteen, sanoo erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

Suomalaisten kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnin ja -terveyden edistämiseksi ei ole aiemmin hyödynnetty työn tuunaamisen verkkopohjaisia mahdollisuuksia. Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn ja työolosuhteiden kehittämistä.

– Verkkokoulutuksen etu on, että uutta tietoa voi opiskella itselle sopivissa hetkissä ja saman tien soveltaa omaan työhön kokeilemalla opittua käytännössä, asiantuntija Telma Rivinoja Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Nyt päättyneessä tutkimushankkeessamme halusimme selvittää, voidaanko työn tuunaamista lisätä verkkovalmennuksen avulla, mikä olisi nykyaikainen ja paikasta riippumaton työkalu työn kehittämiseen. Lisäksi meitä kiinnosti, onko työn tuunaamisella laajempia suotuisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja -terveyteen. Näitä tutkimme tutkimuskyselyllä ja yöllistä sykevaihtelua mittaamalla, Piia Seppälä kertoo.

Työn tuunaamisen edistäminen verkkovalmennuksen keinoin ja sen psykofysiologisten hyötyjen tutkiminen on uusi tutkimusalue, josta ei ollut aiempaa tutkimusta.

Kunnan työntekijät oppivat muokkaamaan työolojaan, lisäsivät työn imuaan ja saivat mahdollisia terveyshyötyjä

Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnassa, ja siihen saivat osallistua kaikki kunnan työntekijät. Kunnassa oli hieman ennen tutkimuksen käynnistymistä toteutettu organisaatiomuutoksia.

Koeryhmä osallistui työn tuunaamisen verkkovalmennukseen tutkimuksen alkuvaiheessa ja kontrolliryhmä vasta mittausten jälkeen.

Tutkimustulokset ovat parhaillaan vertaisarvioitavana. Tutkimuksen mukaan työn tuunaaminen ja sen avulla tehdyt muutokset omassa työssä ovat toimiva keino lisätä työn imua. Alustavasti näyttää myös siltä, että verkkovalmennuksen kannustamana työntekijä voi oppia tapoja, kuinka muokata työoloja kuormittavissa työtilanteissa ja siten välttyä kuormittavan työtilanteen haitallisilta psykofysiologisilta vaikutuksilta.

–  Kannustan hyödyntämään työn tuunaamisen periaatteita työn kehittämisessä. Työoloja on mahdollista oppia muokkaamaan ja säätelemään niin, että ne sopivat itselle paremmin ja edistävät omaa työhyvinvointia ja -terveyttä, sanoo Piia Seppälä.

Tutkimushanke: Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä  

Lisätiedot

  • Tutkimushanke: hankkeen vastuututkija, erikoistutkija Piia Seppälä, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4216, etunimi.sukunimi@ttl.fi
  • Verkkovalmennus: asiantuntija Telma Rivinoja, Työterveyslaitos, puh. 050 338 6308, etunimi.sukunimi@ttl.fi
  • Petäjäveden kunta: hallintojohtaja, Anni Hakala, puh. 040 735 6560, anni.hakala@petajavesi.fi

Tutustu myös