aivojen-hyvinvointi

Kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Ihmisen tarkkaavaisuus sekä havainto-, muisti- ja ajattelukyvyt asettavat reunaehdot ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutukselle.

Kognitiivisen ergonomian avulla voidaan huomioida ihmisen tapa käsitellä tietoa tuotteiden, työympäristöjen, työvälineiden ja työkäytäntöjen kehittämisessä. Tarkasteltavat kysymykset liittyvät ihmisen ja tietotekniikan vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen:

  • Miten ihmisen havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, muistin ja ajattelun kyvyt ja rajoitukset voidaan huomioida tietotyössä?
  • Miten visuaalinen tieto tulisi esittää, jotta se havaittaisiin luotettavasti ja vaivattomasti?
  • Miten kognitiivista kuormittumista voi välttää?

Kognitiivisen ergonomian tavoitteena on toiminnan tehokkuus, sujuvuus ja turvallisuus sekä hyvinvointi työssä. Jos käyttöliittymät ja ympäristöt eivät kuormita ihmistä tarpeettomasti, työskentely on sujuvaa, innostavaa ja motivoivaa.

Tietoa muistin toiminnasta

Muistia tarvitaan joka ammatissa ja lähes kaikissa työtehtävissä. Tiedonkäsittelyn vaatimukset korostuvat nykytyössä, jossa yhä useammat työntekijät käyttävät tietoteknisiä laitteita ja käsittelevät suuria tietomääriä.

Muistin kuormittuminen tulee esiin unohteluina ja oppimisen vaikeuksina:

  • virheet ja epätarkkuudet lisääntyvät
  • toiminta hidastuu ja takkuaa
  • olennaista tietoa hukataan ja tietoon tai järjestelmään eksytään.

Työmuisti on yksi ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkauloista

Vaativien tehtävien suorittaminen kuormittaa työmuistia. Se on muistijärjestelmä, jossa ylläpidetään ja työstetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Työmuistia tarvitaan kun luetaan, lasketaan, tehdään päätöksiä, ajatellaan, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta. Työmuistiin liittyy useita rajoituksia, joiden vuoksi se muodostaa pullonkaulan ihmisen toiminnalle.

Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3–4 tietoyksikköä. Tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa, jollei sitä kerrata.

Työmuisti kuormittuu erityisesti silloin, kun tehtävät ovat vaativia tai jos huomio täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa.

Ikä ja kognitiivinen toimintakyky

Vaativissa tehtävissä toimivien työntekijöiden kognitiivinen suoriutuminen on altis monenlaisille häiriötekijöille. Yksi keskeinen suorituskykyyn vaikuttava tekijä on ikä. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia, joiden vuoksi ihmisen kyky käsitellä tietoa ei välttämättä säily entisellä tasolla ja suoriutuminen vaativissa tehtävissä saattaa heikentyä.

Elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Ikääntyessä näiden tekijöiden merkitys korostuu: sopeutuminen vuorotyöhön ja kuormittaviin tilanteisiin alenee, ja sairauksien ilmaantuminen lisääntyy iän myötä. Ikääntyminen siis vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn sekä suoraan että kuormitustekijöihin sopeutumisen kautta.

Henkilön kognitiivista toimintakykyä ei kuitenkaan voi päätellä yksinomaan iän perusteella: kaiken ikäisten yksilöiden välillä on suuria eroja kognitiivisessa suoriutumisessa ja sopeutumiskyvyssä. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla.

Työmuisti kuormittuu työssä

Työmuistin kuormittuminen on tuttu ilmiö työelämässä: jos tietoa tulee liian paljon, emme pysty kertailemaan ja työstämään kaikkea tietoa riittävän kauan, jotta se ehtisi tallentua pysyvämmin säilömuistiin.

Monet psyykkiset tekijät, kuten mieliala, vireystila ja motivaatio vaikuttavat muistisuorituksiin. Seuraavat työjärjestelyihin, työvälineisiin ja työympäristöön liittyvät tekijät kuormittavat muistia:

  • tehtävän keskeytykset
  • usean tehtävän yhtäaikainen suorittaminen, esimerkiksi samanaikaisesti kirjoitetaan muistiota, seurataan sähköpostia, vastataan puhelimeen ja keskustellaan työtovereiden kanssa
  • tehtävään liittymätön puhe
  • huomion kaappaava liike, valonvälähdykset ja äänet
  • avokonttorissa useat häiriötekijät, ei vain omat työtehtävät.

Työmuistin kuormittumista voidaan helpottaa

  • Vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä.
  • Järjestämällä työ sellaiseksi, että asioita voidaan hoitaa enemmän omaan tahtiin, tehtävä kerrallaan.
  • Noudattamalla kognitiivisen ergonomian periaatteita.
  • Kytke pois uuden viestin hälytys sähköpostista keskeyttämästä muita tehtäviä.
  • Hoida sähköpostit silloin, kun se ei keskeytä häiritsevästi muuta työtä ja katkaise ajatustasi.
  • Järjestä työ siten, että voit hoitaa yhden tehtävän kerrallaan ilman ennakoimattomia keskeytyksiä.
  • Sopikaa työpaikalla rauhoitetuista tunneista: työrauhaa ilman keskeytyksiä.

 

Tiedon jäsentäminen helpottaa muistamista

Työmuistin toimintaa voi helpottaa jäsentämällä tietoa ja muodostamalla siitä kokonaisuuksia:

  • Irrallisten asioiden ryhmittely helpottaa muistamista
  • Numerosarja 0304742242 on helpompi muistaa ja oppia, mikäli luvut ryhmitellään: 030 474 2242
  • Ryhmittely helpottaa sekä näkö- että kuulotiedon muistamista
  • Kun jätät viestiä puhelinvastaajaan tai sanelet, ryhmittele asiat kokonaisuuksiksi rytmittämällä puhettasi.

Muistamista helpottaa myös, jos asiasta on aikaisempaa tietoa, jonka avulla voidaan rakentaa irrallisista asioista suurempia kokonaisuuksia.

Muista visuaalinen käytettävyys!

  • Käytä hieman suurempia kirjaimia ja graafisia elementtejä kuin itsestäsi tuntuisi riittävältä.
  • Jos käytät värejä, varmista, että kirjainten ja taustan välillä on selvä tummuusero.
  • Pyri tiedon sijoittelussa yksinkertaisuuteen ja vältä turhan tiedon esittämistä.
  • Pyri siihen, että sivun kokonaishahmo on havaittavissa yhdellä silmäyksellä.
  • Suosi tiedon graafista esitystapaa aina kun mahdollista.
  • Vältä liikkuvien tai välkkyvien elementtien käyttöä, ellet nimenomaan halua kiinnittää käyttäjän huomiota johonkin asiaan.