Nuhan työperäisyys pyritään tunnistamaan, jotta altistuminen ja oireilu työssä voitaisiin lopettaa ja estää taudin paheneminen ja uusien tautitapausten syntyminen.

Oireet

Pian työpaikalle allergian aiheuttajan läheisyyteen mentyään, potilas alkaa aivastella, nenästä tulee kirkasta eritettä ja nenä menee tukkoiseksi. Lisäksi voi valua limaa tai tuntua ärsytystä nielussa tai esiintyä silmien kutinaa, kirvelyä tai vuotamista. Oireet häviävät tai vähenevät aluksi selvästi vapaa-aikana ja lomilla, mutta altistumisen jatkuessa pitkään ne voivat jäädä pysyviksi. Jos nuhaoire pitkittyy, se myös muuttuu usein niin, että tukkoisuus tulee vallitsevaksi oireeksi ja vesinuha vähenee.

Tutkimukset perusterveyden- tai työterveyshuollossa

  1. Selvitetään oireiden suhde työhön ja työpaikan altisteisiin.
  2. Selvitetään, onko oireita myös vapaa-aikana.
  3. Tehdään nenän tarkastus. Onko infektiota, polyyppeja, rakenteellista haittaavaa tukkoisuutta?

Poskionteloiden kaikututkimus tai nenän sivuonteloröntgenkuvaus tehdään poskiontelotulehduksen poissulkemiseksi. Ihopisto- (prick) tai seerumin spesifejä IgE-kokeita voidaan tehdä herkistymisen osoittamiseksi. Mikäli myös alahengitystieoreita esiintyy, on erittäin tärkeää tehdä PEF-työpaikkaseuranta. Mahdollisuuksien mukaan tulee tehdä spirometria.

Tutkimukset erikoissairaanhoidossa

Välittömän yliherkkyyden (tyypin I allergia) osoittamiseksi tehdään tarvittavat (lisä)pricktestit epäillyillä allergeeneilla. Verinäytteestä voidaan IgE-luokan allergiavasta-ainemäärityksillä myös selvittää herkistyminen joillekin työn altisteille, jollei niitä ole jo tehty työterveyshuollossa. Korvalääkäri voi tehdä nenäaltistuskokeita altisteen ja nuhan välisen spesifisen syy-yhteyden osoittamiseksi.

Jos anamneesin lisäksi ihotestien tai spesifin IgE-kokeiden ja nenäaltistuskokeen tulokset ovat positiiviset, nuha voidaan katsoa ammattitaudiksi. Tietyt kemikaalit voivat joskus aiheuttaa ammattinuhan ilman IgE-välitteistä yliherkkyyttä.

Kuntoutus

Altistus on syytä lopettaa tai olennaisesti vähentää sitä, niin että oireilua esiintyy korkeintaan vähän tai satunnaisesti. Altistumisen ehkäisy pienentää riskiä nuhan kehittymisestä ammattiastmaksi. Ellei työtehtävien vaihto tai työnkuvan muutos onnistu työpaikalla luontevasti, voi harkita hengityssuojainten käyttöä.

Moottoroitu hengityksensuojain on osoittautunut käyttökelpoiseksi hengityssuojaimeksi ammattinuha- ja ammattiastmapotilaille esimerkiksi maataloustyössä. Lieväoireinen työntekijä voi hoitavan lääkärin harkinnan mukaan jatkaa entisessä työssään, mikäli muut vaihtoehdot eivät työpaikalla luontevasti onnistu. Tällöin työterveyshuollon säännöllinen oireseuranta on tarpeen. Tupakoinnin lopetus voi parantaa ennustetta.