PEF-työpaikkaseurannan avulla selvitetään, liittyykö keuhkoputkien supistumistaipumus työhön tai työperäisiin altisteisiin. Seurannan voi tehdä nyt myös mobiilisovelluksen avulla.

Vaikka PEF-työpaikkaseuranta ei ole ammattiastmaan sopiva, on potilas lähettävä Työterveyslaitokselle tai erikoissairaanhoitoon arvioon altistumisen ja taudinkuvan viitatessa ammattitautiin.

 

 

 

Milloin tehdään PEF-työpaikkaseuranta?

Tutkimus tehdään perusterveydenhuollossa heti ammattiastmaepäilyn herättyä, koska alkuvaiheessa astmaoireiden yhteys työhön on parhaiten osoitettavissa. Potilas saattaa vaihtaa myöhemmin työtiloja tai työtehtäviä, jolloin seurantaa ei enää voida tehdä altisteisessa työssä.

PEF-työpaikkaseuranta on syytä ohjelmoida, kun:

  1. potilas altistuu työssään astmaa aiheuttaville herkistäville aineille (esim. jauhopölyt, eläinpölyt, isosyanaatit tai muut herkistävät kemikaalit) tai työpaikalla on epäily/osoitus kosteusvauriosta
  2. potilaalla on työssä tai työpäivinä pahenevia astmaoireita (yskää, hengenahdistusta, hengityken vinkunoita, painon tunnetta rinnalla).

 

1. Ohjaus

  • Varaa riittävästi aikaa, vähintään 20 minuuttia.
  • Kerro potilaalle, miksi seuranta tehdään.
  • Harjoituta potilaalla puhaltamista ja mittarin käyttöä.
  • Kutsu potilas muutaman päivän kuluttua seurannan aloittamisesta tarkistuskäynnille ja tarkasta puhallustekniikka ja seurannan toteutuminen seurantalomakkeesta.
  • Anna potilaalle yhteystiedot (nimi ja puhelinnumero) ongelmatilanteita varten.
  • Ei toteuteta hengitystieinfektion aikana.

2. Mittari

  • Mobiilisovelluksen kautta toimiva tai tallentava mittari suositeltavin.
  • Mikäli käytetään mobiilisovellusta, lainataan tarvittaessa potilaalle sopiva puhelin
  • Vaihtoehtona euroasteikollinen manuaalinen mittari.
  • Sama mittari koko seurannan ajan.

3. Seurantalomake

  • Seurantalomakkeen merkinnät: mittausajankohta, onko potilas puhallushetkellä töissä (T) vai vapaalla (V), kaikki PEF-mittaukset, oireet, käytetyt astmalääkkeet ja mittausta edeltäneet työtehtävät, työaltisteet ja työtilat. Myös infektio-oireet, fyysinen rasitus ja altistuminen vapaa-ajalla.
  • Lomakkeet ja potilasohjeet osoitteessa: www.ttl.fi/PEF.

4. Puhallustiheys

  • Yhdellä mittauskerralla 3 peräkkäistä puhallusta manuaalisella mittarilla. Kaikki arvot kirjataan ylös. Kahden parhaan puhalluksen ero korkeintaan 20 l/min: tarvittaessa lisämittaukset, enintään kuitenkin 5 mittausta/kerta.
  • Puhalluksia työ- ja vapaapäivinä hereillä ollessa kahden tunnin välein ja lisäksi oireiden aikana vuorokaudenajasta riippumatta.
  • Vuorotyössä puhallukset aina ennen työhön lähtöä.
  • Puhalluksia tehdään työ- ja vapaapäivinä yhtä paljon.
  • Vapaapäivien aamun ensimmäiset puhallukset heti herättyä ja mahdollisimman samanaikaisesti työpäivien ensimmäisten puhallusten kanssa.

5. Seurannan kesto

  • 4 viikkoa.
  • Vähintään 3 työjaksoa, joiden kesto vähintään 3 päivää ja vähintään 3 vapaajaksoa, joiden kesto vähintään 2 päivää.
  • Mahdollisuuksien mukaan myös pidempi noin viikon mittainen vapaajakso.
  • Seurantaa jatketaan 1-2 viikkoa, jos potilas jää kesken seurannan sairauslomalle.

6. Lääkitys

  • Uudessa ammattiastmaepäilyssä PEF-työpaikkaseuranta ennen säännöllisen hoitavan astmalääkityksen aloittamista.
  • Jos käytössä säännöllinen astmalääkitys: pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet tauolle mahdollisuuksien mukaan ja hoitava lääkitys entisellä annoksella. Yhdistelmävalmisteet: vastaava inhaloitava kortikosteroidi vastaavalla annoksella.
  • Tapauskohtaisesti hoitavan lääkityksen tauotus tai vähennys 4 viikkoa ennen seurannan aloittamista.
  • Lyhytvaikutteinen avaavaa lääke kaikilla varalla. Sen käyttö ja PEF arvot ennen ja jälkeen lääkkeen oton kirjataan ylös.
  • Lääkitys pysyy samana koko seurannan ajan.

7. Tulostus

  • Vain luotettavasti toteutuneet seurannat tulostetaan käyttäen tulostusohjelmaa: www.pef.fi.

 

Käytetään www.PEF.fi-sivustoa.

1) Täytä esitiedot ohjelmaan

  • Avaa www.pef.fi-sivusto
  • Valitse: Työpaikkaseuranta
  • Täytä potilaan nimi, ikä, pituus sekä aloituspäivä ja lopetuspäivä vuosilukujen kanssa

2) Syötä tulokset: voit tehdä sen kahdella eri ?

  • Syötä kaikki puhalluskerran tulokset. Jos potilas on tehnyt ylimääräisiä puhalluksia syötetään ruutuun ne arvot, joissa kahden parhaan puhalluksen ero on korkeintaan 20 l/min. Ohjelma poimii puhalluskerran parhaan arvon mukaan tuloskäyrään, jos toistettavuuskriteeri täyttyy.
  • Toisena vaihtoehtona on kirjata jokaisen puhalluskerran kohdalle vaan paras arvo. 3-5 rinnakkaispuhalluksen sarjassa kahden parhaan puhalluksen ero saa olla korkeintaan 20 l/min. Jos ero on suurempi, puhalluskertaa ei oteta ollenkaan mukaan tulosteeseen. Tulos on paras rinnakkaispuhalluksista ja se ympyröidään. Käytännössä kannattaa aluksi käydä koko seuranta läpi ja ympyröidä onnistuneet puhallukset.
  • Alkuperäinen päiväkirja kokonaisuudessaan on aina säilytettävä, eikä PEF.fi-ohjelmaan tarvitse välttämättä syöttää potilaan merkintöjä työaltisteista tai oireista.

3) Vuorokausien jakaminen ja tulosten syöttäminen

  • PEF-työpaikkaseurannassa vuorokausien jako ei noudata kalenterivuorokausia. Kun tallennetaan peräkkäisten työpäivien puhalluksia, työpäivä alkaa aina ensimmäisestä töissä tehdystä puhalluksesta ja päättyy viimeiseen vapaalla tehtyyn puhallukseen (ennen työvuoroon menoa). Vapaajakson alkaessa vapaapäivän ensimmäinen puhalluskerta kuuluu edelliseen työpäivään. Vapaapäivän puhallukset alkavat toisesta puhalluskerrasta. Ohjelma huomioi tämän siten, että se heittää aina päivän 1. mittauksen edelliseen vuorokauteen. Tämä toimii hyvin silloin, kun potilas puhaltaa aamulla ennen työvuoron alkua vain yhden puhalluskerran ja tekee säännöllistä työaikaa, mutta vuorotyöläisten kohdalla tulosteen tekeminen vaatii erityistä tarkkuutta.
  • Jos potilaalla on säännöllinen työaika ja hän puhaltaa aina ainoastaan yhden kerran kotona aamulla ennen töihin menoa, on vuorokausien jakaminen helppoa. Tuolloin ohjelmaan syötetään päivän 1. mittaukseksi aamun ensimmäinen vapaalla ennen töihin lähtöä tehty puhallus ja sitten kaikki sen vuorokauden aikana tehdyt puhallukset järjestyksessä. Jos potilas on puhaltanut klo 24:n jälkeen, tallennetaan nämä arvot edeltävän kalenterivuorokauden puhalluksiin. Seuraavan vuorokauden 1. mittaukseksi kirjataan viimeinen vapaalla ennen töihin menoa tehty puhallus. Viikonloppuisin aamun ensimmäinen puhallus on aina kyseisen vuorokauden 1. mittaus.
  • Säännöllisenkin työajan olleessa kyseessä voi tallennuksessa tulla ongelmia. Jos potilas ei ole puhaltanut ollenkaan kotona ennen työpäivän alkua, kannattaa jättää 1. mittaus tyhjäksi. Jos potilas on puhaltanut aamulla kotona ennen töiden alkua useita kertoja, tallennetaan 1. mittaukseksi viimeinen ennen töiden alkua tehty puhallus ja edeltävät mittaukset tallennetaan edelliseen päivään.
  • Jos potilaalla on epäsäännöllinen työaika, on vuorokausien jakaminen aina haastavaa. Työpäivän 1. mittaukseksi tallennetaan aina viimeinen vapaalla ennen työvuoron alkua tehty mittaus. Tämän jälkeen tallennetaan kaikki kyseisen työvuoron aikana tehdyt puhallukset ja töistä pääsyn jälkeen vapaalla tehtyjä puhalluksia samaan päivään. Seuraavan työpäivän ensimmäiseksi mittaukseksi tallennetaan viimeinen vapaalla ennen työvuoron alkua tehty mittaus.

Esimerkkimme on liittenä (Liite 1). Nuolella on merkitty ne kohdat, joissa vuorokaudet jaetaan eli ennen nuolta tehty mittaus menee edelliseen päivään.

– Liisa Lähihoitajalla on sunnuntai 1.1. vapaata ja hän menee maanantaina 2.1. ja tiistaina 3.1. yövuoroon, joiden jälkeen alkaa 3 vrk:n vapaa.
– Vapaapäivä sunnuntain kohdalle tallennetaan kaikki sunnuntaina tehdyt mittaukset ja lisäksi maanantaipäivän aikana ennen työvuoroa tehtyjä mittauksia.
– Viimeinen vapaalla ennen yövuoron alkua tehty mittaus kirjataan maanantaipäivän (työpäivä) 1. mittaukseksi ja tämän jälkeisiksi mittauksiksi tallennetaan kaikki yövuoron aikana tehdyt mittaukset ja tiistain aikana vapaalla tehtyjä mittauksia.
– Työpäivä tiistain 1. mittaus on jälleen viimeinen vapaalla ennen yövuoron alkua tehty mittaus ja tämän jälkeen tallennetaan kaikki yövuoron aikana tehdyt mittaukset ja keskiviikon aikana tehdyt mittaukset.
– Keskiviikko jää kokonaan tulosteesta pois.
– Torstai on vapaapäivä ja sen ensimmäinen mittaus kirjataan 1. mittaukseksi torstain kohdalle.

Ohjelmassa voi tallentaa enintään 15 mittausta päivää kohden. Jos potilas on puhaltanut jonkun työ- tai vapaapäivän aikana yli 10 mittausta, jätetään pois yksi tai useampia mittauksia. Koskaan ei kuitenkaan saa jättää pois kyseisen päivän parasta tai huonointa tulosta, eikä päivän ensimmäistä tai viimeistä mittausta. Seurannasta jätetään pois jokin niiden välissä oleva tulos.

Käytännössä ennen mittausten syöttämistä voi käydä tulosteen läpi ja laittaa nuolen aina siihen kohtaa, jossa alkaa uusi vuorokausi. Tällöin työpäivinä nuolen jälkeen pitäisi olla aina viimeinen vapaalla ennen seuraavan työvuoron alkua tehty puhallus.

4) Muuta huomioitavaa

  • Voit myös lähettää PEF-työpaikkaseurannan tulostettavaksi ja lausuttavaksi Työterveyslaitoksella. Tätä suosittelemme erityisesti vuorotyöläisten kohdalla. Ohjeet maksullisesta palvelusta löytyvät: www.ttl.fi/palvelu/ammattitautitutkimukset

Seuranta on laadullisesti tyydyttävä, jos:

  • rinnakkaispuhallukset ovat tasaiset
  • vuorokaudessa on vähintään 4 onnistunutta puhallusta
  • vapaapäivinä ja työpäivinä on yhtä paljon puhalluksia
  • seurannassa on vähintään 2 työjaksoa ja 2 vapaajaksoa
  • työjaksoissa on vähintään 3 päivää ja vapaajaksoissa vähintään 2 päivää
  • työntekijä tekee seurannan aikana useina päivinä työtä, jossa on altistumista
  • hengitystieinfektio ei häiritse seurannan tulkintaa

Huom! Nämä ovat vähimmäisvaatimukset tulkinnan kannalta, ja seuranta on aina toteutettava ohjeen mukaisesti.

Seurannan tulkinta:

  • Viitearvoja ei ole.
  • Työterveyshuollossa tulee osata tunnistaa ammattiastmalle viitteelliset seurannat, jotta potilaat voidaan lähettää jatkotutkimuksiin.
  • Seurannan lopullinen tulkinta tehdään erikoissairaanhoidossa.
  • Tulkinnassa tarkastellaan sekä PEF-työpaikkaseurannan käyrän muotoa että seurantalomakkeen merkintöjä, joiden perusteella voidaan erottaa töissä ja vapaalla tehdyt puhallukset toisistaan.
  • Tulkintaan perehtynyt lääkäri arvioi, onko seuranta laadullisesti onnistunut ja sopivatko tulokset ammattiastmaan, ovatko tulokset ammattiastmalle viitteellisiä vai eivätkö ne sovi ammattiastmaan.

Ammattiastmaan sopivat esimerkiksi seuraavat:

  • vuorokausivaihtelu on työpäivinä vapaapäiviä suurempaa (Liite 2 ja Liite 3)
  • kaikki puhallusarvot laskevat työpäivien aikana, muttei esiinny merkitsevää vuorokausivaihtelua (Liite 4)
  • tiettyihin työvaiheisiin tai tiettyjen aineiden käsittelyyn liittyy matalampia puhallusarvoja (Liite 5)

Seuranta on ammattiastmalle epätyypillinen (Liite 6 ja Liite 7), jos:

  • PEF-vuorokausivaihtelu < 20 % ja PEF-arvot ovat viitealueella
  • työviikon aikana ei ole vuorokausivaihtelun lisääntymistä
  • työviikon aikana ei ole PEF-tason laskua
  • viikonloppuna ei tapahdu PEF-tason paranemista.

Tulkinnassa on lisäksi huomioitava seuraavat:

  • Jos altistuminen työssä on vaihtelevaa, PEF-vaihtelua on odotettavissa vain joskus.
  • Liittyykö PEF-vaihtelu työssä tapahtuvaan altistumiseen välittömästi tai viivästyneesti?
  • Inhaloitava kortikosteroidi voi vähentää työpäivien PEF-laskuja. Runsas avaavan lääkkeen käyttö vaikeuttaa myös tulkintaa ja voi parantaa päivän korkeinta puhallusarvoa.
  • Jos aamun ensimmäinen PEF-puhallus on myöhästynyt (esim. vapaapäivän aamuna), huonoin PEF-arvo saattaa siltä päivältä puuttua.
  • Hengitystietulehdus ja puhallustekniikka vaikuttavat tuloksiin. Katso aina myös potilaan merkinnät siitä, mihin matalat puhallusarvot liittyvät.
  • Ennen PEF-työpaikkaseurantaa tutkitaan keuhkojen ja tarvittaessa nenän sivuonteloiden röntgenkuva muiden sairauksien poissulkemiseksi.
  • Spirometria ja bronkodilaatiokoe.
  • Astma diagnosoidaan pääsääntöisesti muilla tutkimuksilla kuin PEF-työpaikkaseurannalla. Tämän vuoksi tehdään spirometria ja bronkodilataatiokoe ja kahden viikon PEF-vuorokausiseuranta avaavalla lääkkeellä. Tarvittaessa lisäksi metakoliinialtistuskoe ja muut astman diagnostiset tutkimukset Käypä hoito-suosituksen mukaan.

 

PEF-työpaikkaseuranta antaa paljon tietoa työn vaikutuksesta astmaoireisiin ja keuhkojen toimintaan, ja sen liittämistä astmaa sairastavan työkyvyn arviointiin suositellaan. Muista erityisesti, jos työssä on altistumista hengitysteitä ärsyttäville tekijöille, kuten esimerkiksi pölylle tai kärylle, lämpötilan vaihteluille tai fyysiselle rasitukselle.

Potilaan astma hoidetaan hänelle parhaiten sopivalla säännöllisellä lääkehoidolla mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon, ja seuranta toteutetaan potilaan käyttäessä tätä lääkitystä. Kolmen viikon seuranta on riittävä, muutoin seuranta toteutetaan kuten ammattiastmaepäilyssä.

Työpäivinä esiintyvät matalammat puhallusarvot, suurempi vuorokausivaihtelu ja runsaammat oireet ja/tai avaavaan lääkkeen käyttö sopivat työssä pahenevaan astmaan.

Täytetyn seurantalomakkeen malli (pdf)

Käyrä 1.  (pdf) Esimerkkejä Vilkan ohjelmalla tulostetuista ammattiastmaan sopivista käyristä. Vilkan ohjelman avulla saadaan graafinen tuloste, jossa on käyrä päivän parhaasta puhallusarvosta ja päivän huonoimmasta puhallusarvosta ja ilmoitettu myös PEF-vuorokausivaihtelu eri päivinä. Työpäivät on varjostettu harmaalla ja vapaapäivät ovat valkoisia.

Hyvin toteutunut PEF-työpaikkaseuranta. Vuorokausivaihtelu on työpäivinä vapaapäiviä suurempaa sopien esim. IgE-välitteiseen herkistymiseen liittyvään ammattiastmaan.

Käyrä 2. (pdf) Osa ammattiastmaan sopivasta käyrästä. Työjaksojen aikana PEF-taso laskee progressiivisesti, vuorokausivaihtelu ei lisäänny merkittävästi. Ensimmäisellä vapaajaksolla PEF-taso palautuu jo ensimmäisenä päivänä, ja toisella vapaajaksolla PEF-taso palautuu lähtötilanteeseen vasta useiden päivien kuluttua

Käyrä 3. (pdf) Osa ammattiastmaan sopivasta käyrästä. PEF-taso laskee progressiivisesti useiden työpäivien kuluessa, vuorokausivaihtelu ei lisäänny merkittävästi. Yhden vapaapäivän aikana PEF-tasossa ei tapahdu korjaantumista. Työjakson jälkeen PEF-taso palautuu lähtötilanteeseen useiden vapaapäivien kuluttua.

Käyrä 4. (pdf) Osa ammattiastmalle epätyypillisestä käyrästä.

Työterveyslaitos on kehittänyt PEF-työpaikkaseurannan toteuttamiseen sopivaa mobiilisovellusta yhteistyössä Elisan kanssa. Etämittaus-mobiilisovellus toimii Apple- ja Windows-puhelimissa ja yleisimmissä Android-malleissa. Potilaiden omaan tai lainattuun älypuhelimeen ladataan PEF-työpaikkaseurantasovellus, ja potilas saa lainaksi mittalaitteen (Vitalograph lung monitor smart- BT®). Tässä vaiheessa hoitaja myös alustaa potilaan ohjelmaan tiedot hänen lääkityksestään, työtehtävistä, työaltisteista ja työtiloista.

Potilas saa hoitajalta seurantalaitteiston ja opastuksen sen käyttöön. Puhelin ja mittalaite ovat Bluetooth-yhteydessä toisiinsa. Sovellus muistuttaa potilaita puhalluksista kahden tunnin välein hereillä ollessa. Sovellus kysyy potilaalta ennen puhaltamista, onko hän töissä vai vapaalla, työtehtävät, työaltisteet, työtilat, hengitystieoireet ja tarvittaessa otettavan avaavan lääkkeen käytön. Kaikki tiedot tallentuvat saman tien palvelimelle, josta hoitaja seuraa tutkimuksen etenemistä päivittäin.

Lue lisää palvelusta >>

PEF-vuorokausiseurantaa käytetään astman diagnostiikassa. Sen perusteella arvioidaan, esiintyykö potilaalla keuhkoputkien supistumistaipumusta.

  • Tehdään yksinkertaisella PEF-mittarilla.
  • Mittaukset aamuin illoin ja hengitystieoireiden aikana.
  • Puhalletaan 2 viikon ajan ennen ja 15–20 min hengitettävän keuhkoputkia avaavan lääkkeen oton jälkeen (0,4mg salbutamolia tai 1,0mg terbutaliinia). (>> Astman käypä hoito -suositus)

PEF-vuorokausiseurannan ohjeet ja lomakkeet