Ammattitaudin toteaminen edellyttää yleensä kaksiportaista syy-seurausuhdetta:

  1. Kyseisen altisteen tiedetään yleisesti voivan aiheuttaa tällaisen sairauden.
  2. Tutkittavan henkilön sairaus todennäköisesti johtuu tästä altisteesta.

Uusien altisteiden kohdalla voidaan tästä poiketa, jos muulla tavalla varmasti osoitetaan altisteen ja sairauden välinen yhteys.

ammattitaudit2

Työterveyshuolto ammattitautitapauksissa

Kun työntekijä hakeutuu työterveyshuollon vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, tulee työterveyshuollossa herätä epäily ammattitaudista. Työterveyshuollolla tulee tekemiensä työpaikkaselvitysten perusteella olla tiedot työn altisteista ja työpaikan terveysriskeistä. Näiden tietojen perusteella työterveyshuollolle muodostuu käsitys mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista. Mikäli riittävän tarkkoja tietoja ei ole, työterveyshuollon on perusteltua tehdä suunnattu työpaikkaselvitys oireilevan työntekijän työpisteeseen.

Suunnatun työpaikkaselvityksen tavoitteena on tunnistaa mahdolliset ammattitaudin aiheuttajat (kuten esimerkiksi herkistävät kemikaalit) ja altistumisreitit sekä arvioida altistumisen riittävyyttä. Jotta muiden työntekijöiden sairastuminen voitaisiin ehkäistä, tulee jo suunnatun selvityksen yhteydessä arvioida myös muiden työntekijöiden altistumista ja antaa ohjeita työhygienian parantamiseksi.

Kun ammattitautiepäily herää, työterveyshuollossa tehdään perusterveydenhuollolle kuuluvat diagnostiset ja erotusdiagnostiset tutkimukset. Näiden jälkeen potilas lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen työlääketieteen/ammattitautien poliklinikalle. Lähetteen voi laatia työterveyslääkärin lisäksi muu työolot tunteva lääkäri tai sairaalan erikoislääkäri, joka epäilee sairauden johtuvan työstä.

 

Lähetteen laatiminen ammattitautitutkimuksiin

Lähete ammattitautitutkimuksiin perustuu työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arvioon
ja tutkittavan työolosuhdetietoihin. Lähetteen tutkimuksiin voi tehdä työterveyslääkäri, muun alan erikoislääkäri tai tutkittavan työolosuhteet ja terveydentilan tunteva terveyskeskus- tai yksityislääkäri.

Tutkimuksiin tarvitaan tapaturmavakuutusyhtiön maksusitoumus. Tutkimuksiin pääsy nopeutuu, jos lähetteestä käyvät ilmi alla listatut ammattitautitutkimuksissa tarvittavat perustiedot.

  • Lähetteessä tulee olla seuraavat asiat
    · Tutkittavan nimi, sosiaaliturvatunnus, osoite, puhelinnumero sekä ammatti tai tehtävänimike
    · Työnantajan nimi
    · Tapaturmavakuutusyhtiön nimi
    · Työdiagnoosi
    · Työhistoria, altistumisaika
    · Nykyisessä työssä/ammatissa oloaika sekä työn/työtehtävän ja työolosuhteiden kuvaus
    · Tiedot aineista ja materiaaleista, joiden kanssa tutkittava on ollut tekemisissä työssään
    · Ihosairauksissa luettelo käsitellyistä aineista, käsienpesuaineista, ihonhoitoaineista, käsivoiteista
    ja suojakäsineistä
    · Käyttöturvallisuustiedotteet/tuoteselosteet
    · Oireiden/sairauden kuvaus sekä ihosairauksissa ihottuman ja työn kuvaus
    · Aiemmin oireiden takia tehtyjen tutkimusten tulokset
    · Perustelu, miksi ammattitautitutkimukset Työterveyslaitoksella ovat aiheelliset
    · Lähettävän lääkärin nimi, toiminimike, osoite, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite tai faksinumero

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ammattitautitapauksissa

Työpaikan ja työterveyshuollon tulee tehdä tiivistä yhteistyötä ammattitautiepäilyjen yhteydessä. On tarkoituksenmukaista, että työterveyshuolto ilmoittaa kaikista ammattitautiepäilyistä työpaikan työsuojeluhenkilöstölle ja että sekä epäilyt että todetut tapaukset tilastoidaan järjestelmällisesti, jotta niitä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Jo perustellun ammattitautiepäilyn yhteydessä työpaikan ja työterveyshuollon on syytä yhdessä selvittää, millä tavoin altistumista voidaan vähentää. Tässä yhteydessä tulee arvioida sekä tutkimuksissa olevan potilaan että hänen työtoveriensa altistumista ja miettiä keinoja sen vähentämiseen. Tiivistä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tarvitaan myös tilanteissa, joissa mietitään ammattitautiin sairastuneen työntekijän työnkuvan muutosta tai uudelleensijoitusmahdollisuuksia.

Ammattitautiepäilyn syntyessä yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolla tai sairaalassa

Ihottuman, tuki- ja liikuntaelinsairauden, kuulovaurion, keuhkofibroosin, astman, syövän ja monen muun sairauden aiheuttaja voi olla haitallinen tekijä potilaan työssä. Kun hoitava lääkäri epäilee taudin aiheuttajaksi potilaan työolosuhteita, hän voi konsultoida työpaikan työterveyslääkäriä.

Jotkin ammattitaudit kuten syövät voivat ilmetä potilaan työelämän päätyttyä. Yleisimmät ammattisyövät ovat asbestin aiheuttama keuhko-, keuhkopussin tai kurkunpään syöpä. Työn altisteista keuhkosyöpää voivat aiheuttaa myös kvartsi (silikoosi), hitsaushuurujen sisältämät nikkeli ja kuudenarvoinen kromi sekä arseeni ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävät huurut.

Keuhkosyövän lisäksi työperäinen tekijä voi aiheuttaa mm. sinonasaalisyövän (puupöly, nahkapöly, nikkeli), virtsateiden syövän (aromaattiset amiinit), hematologisen syövän (bentseeni, ionisoiva säteily). Lisätietoa työperäisistä syövistä on ammattisyöpätyöryhmän muistiossa. Mikäli epäily työperäisestä etiologiasta herää, voi hoitava lääkäri konsultoida työlääketieteen poliklinikoita.

Hoitava lääkäri voi selvittää syöpäpotilaansa työperäistä altistumista asbestille alustavasti Työhistoriakyselyllä asbestialtistumisesta (pdf). Tarkan laadullisen ja määrällisen altistumishistorian selvittäminen on työterveyslääkärin tai työlääketieteen poliklinikan lääkärin tehtävä.

Ammattitautipotilaiden seuranta

Ammattitautipotilaan vointia ja työssä selviämistä tulee seurata ammattitaudin toteamisen jälkeen. Erityisen tärkeää seuranta on silloin, kun potilas jatkaa altisteisessa työssä. Potilaan terveydentilaa tulisi seurata vähintään puolivuosittain tai vuosittain, joskus tiheämminkin.

Vaikka potilaan työnkuva muuttuisi, terveydentilan seuraaminen on ainakin jonkin aikaa silti perusteltua. Näin nähdään, että ammattitaudin oireissa ei tapahdu pahentumista ja potilas selviää uusissa työtehtävissä. Useimmiten on perusteltua seurata myös sellaisten potilaiden terveydentilaa, joilla ei todeta ammattitautia mutta joilla on työperäisiä oireita.

Uuden ammattitautitapauksen ilmoittaminen työsuojeluviranomaiselle

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta velvoittaa lääkäriä ilmoittamaan uudesta ammattitautitapauksesta aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiselle.

Löydät lomakkeen suomi.fi-verkkopalvelusta:
Ilmoitus todetusta ammattitaudista / Ilmoitus työstä johtuneesta muusta sairaalloisesta tilasta

Työterveyslaitos ylläpitää Työperäisten sairauksien rekisteriä, johon kerätään tiedot työsuojelupiiriin ja vakuutuslaitoksille ilmoitetuista uusista ammattitautitapauksista.

Lue lisää: Työperäisten sairauksien rekisteri