Tulehtunut jännekalvo turpoaa ja voi aiheuttaa jännetupen ahtaumaa. Ahtauttava jännetupentulehdus syntyy tavallisimmin sormien koukistajalihasten jänteisiin, ja se tunnetaan nimellä ”trigger finger” eli ”napsusormi” (tendovaginitis stenosans). Peukalon pitkän loitontajalihaksen ja lyhyen ojentajalihaksen jänteiden ahtauttavasta jännetupentulehduksesta ranteen seudussa käytetään nimitystä ”de Quervainin tauti”.

Jänteen ympäryskudosten tulehdus (peritendiniitti) voi syntyä kohtaan, jossa jännettä ympäröi jännetupen sijaan ns. paratenon-kudos, tai kohtaan, jossa jänne liittyy lihakseen. Jännetupentulehdus syntyy ranteen seudussa alueella, missä sijaitsevat jännetupet ja jännekalvoa (synovia-kalvoa). Jänteen ympäryskudosten tulehdus taas on ylempänä kyynärvarren alueella.

Jännetupen ja jänteenympäryskudosten tulehduksen riskitekijöitä työssä ovat jatkuvasti toistuvat samankaltaiset työliikkeet, suuri käden puristusvoiman käyttö ja ranteen taipuneet asennot. Riski kasvaa, kun työliikkeet ovat sekä toistuvia että edellyttävät suurta puristusvoimaa.