Ammatti-ihotaudeista noin kymmenesosa on proteiinikosketusihottumia tai kosketusurtikarioita. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin vuonna 2013 yhteensä 50 tapausta, joista 33 vahvistettiin ammattitaudiksi.

Allerginen kosketusurtikaria eli kosketusnokkosihottuma on välittömän (tyyppi I) allergian aiheuttamaa. Välittömässä allergisessa reaktiossa syöttösoluista vapautuu histamiinia ja muita välittäjäaineita spesifin IgE-vasta-ainevälitteisen reaktion kautta. Välitöntä allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat yleensä eläin- tai kasvikunnan valkuaisaineita eli proteiineja, mutta harvinaisissa tapauksissa myös kemikaaleja.

Oireet

Kosketusurtikariassa kehittyy allergeenin eli aiheuttajan ihokosketusalueelle nopeasti jo muutamassa minuutissa, yleensä alle puolessa tunnissa, punoitusta, turvotusta ja nokkosenpolttaman näköisiä paukamia. Ihottuma on yleensä voimakkaan kutiavaa ja häviää nopeasti, muutamassa tunnissa, jälkiä jättämättä, kun kosketus aiheuttaja-aineeseen lakkaa. Oireisiin liittyy usein myös muita välittömän allergian oireita kuten silmien kutinaa ja punoitusta, aivastelua, nuhaa, yskää, hengenahdistusta ja astmaa.

Toistuva ihoaltistuminen voi johtaa myös ekseematyyppiseen tulehdukseen eli proteiinikosketusihottumaan. Tätä ihottumaa ei voi ulkonäkönsä perusteella erottaa ärsytyskosketusihottumasta tai kemikaalien aiheuttamasta viivästyneestä allergisesta ekseemasta.

Yleisimmät aiheuttajat:

  • eläinepiteelit, karvat ja eritteet (erityisesti lehmä ja koe-eläimet)
  • jauhot, viljat ja rehut
  • luonnonkumi
  • muiden elintarvikkeiden käsittely (juurekset, vihannekset, hedelmät, kala, liha, kananmunat)
  • koristekasvit ja puut
  • teollisuusentsyymit (amylaasit, proteaasit)
  • kemikaalit (esim. orgaanisten happojen anhydridit, persulfaatit).