Epäorgaaninen lyijy imeytyy hengitysteistä, ja verenkierrossa pääosa lyijystä on punasoluissa. Lyijyn puoliintumisaika verestä on noin 30–40 päivää. Lyijy seuraa aineenvaihdunnassa kalsiumia ja siirtyy verestä luustoon, josta sen poistumisen puoliintumisaika on noin 20 vuotta.

Oireet

Lyijylle altistumisen varhainen vaikutus on verenmuodostuksen häiriö, jota tutkitaan veren punasolujen protoporfyriinimäärityksellä. Hemoglobiinin muutos on myöhäislöydös. Muita epäorgaanisten lyijy-yhdisteiden vaikutuksia ovat ääreishermoston (polyneuropatia) ja keskushermoston (enkefalopatia) myrkytykset. Lyijy-yhdisteet voivat aiheuttaa myös munuaisvaurioita ja ruoansulatuskanavan spasmeja (lyijykoliikki). Näitä ei kuitenkaan ole odotettavissa, kun altistumistasoja valvotaan biologisin altistumismittauksin.

Raskaus- ja imetysaikana lyijyä voi vapautua luustovarastosta takaisin verenkiertoon kalsiumin aineenvaihduntaa seuraten. Verenkierrossa oleva lyijy läpäisee istukan; vastasyntyneen napaveressä lyijypitoisuus on hyvin lähellä äidin veren lyijypitoisuutta. Lyijyä pidetään haitallisena sikiölle (ks. valtioneuvoston päätös 858/1998). Eräät lyijy-yhdisteet on luokiteltu syöpävaaraa aiheuttaviksi (lyijyasetaatti, -fosfaatti,- kromaatti, -ortofosfaatti ja -subasetaatti) (ks. valtioneuvoston päätös 858/1998).

Altistuminen

Lyijylle altistavia töitä ovat lyijyesineiden ja -seosten sulatus, romutus ja valmistus, laivojen romutus, akkujen valmistus, korjaus ja huolto, lyijysepäntyöt, lyijykarkaisu, lyijypitoisten aineiden käyttö kaapeliteollisuudessa, Iyijylasitustyö posliini-, kaakeli- ja saviteollisuudessa, lyijypitoisen lasimassan valmistus, lyijypitoisten maalien valmistus ja käyttö, lyijymaalattujen metallipintojen ja kappaleiden hitsaus, lyijyn käyttö muoviteollisuudessa, messinki- ja pronssivalimoissa, jäähdytinkorjaamoissa ja putkitöissä, kirjapainotyö sekä haulien ja luotien valmistus. Myös sisärata-ampujien ja ampujien kouluttajien on todettu altistuvan lyijylle.

Työperäisen altistumisen ensisijainen arviointimenetelmä on veren lyijymittaus (B-Pb). Valtioneuvoston asetuksen 1335/2004 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden. Täten niille ei tule altistua raskauden aikana, eli veren lyijypitoisuus ei saa ylittää altistumattomien viiterajaa 0,09 µmol/l. Useat lyijy-yhdisteet on luokiteltu Suomessa syöpää aiheuttaviksi, ja näille altistuttaessa veren lyijypitoisuuden ylittäessä 0,09 µmol/l työntekijät on ilmoitettava ASA-rekisteriin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 268/2014 mukaan veren lyijyn viiteraja-arvo on 1,4 µmol/l. Valtioneuvoston päätöksen mukaan työntekijää, jonka veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l, ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle. Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus ylittää 1,9 µmol/l, työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota lyijyn mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin.

Yleisyys ammattitautina

Viime vuosina lyijyn aiheuttamia ammattiatauteja on rekisteröity 0–3/vuosi. 1990-luvun alussa myrkytyksiä oli hieman toista kymmentä vuodessa.

Altistuneiden määrä

Suomessa lyijylle altistuvien työntekijöiden määrä on selvästi vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja altistuneita arvioidaan olevan noin 4 500.