Käden keskihermo (Nervus medianus) kulkee ranteen alueella luiden ja nivelsiteen ympäröimässä tunnelissa. Paikallisen tai yleisen turvotuksen yhteydessä paine tunnelin sisällä kohoaa, keskihermo joutuu pinteeseen ja hermon toiminta huononee. Turvotuksen syynä voi olla paikallinen tulehdusreaktio tai yleissairauteen liittyvät tekijät.

Rannekanavaoireyhtymän oireiden kuku on usein vaihteleva, ja sen taustalla voi olla monia yksilöllisiä ja rasitukseen liittyviä tekijöitä. Hoitamaton, pitkälle edennyt rannekanava-oireyhtymä saattaa johtaa kädessä pysyvään lihasten surkastumiseen (atrofiaan) ja keskihermon (medianus-hermo) hermottaman alueen tuntopuutokseen.

Aiheuttajat ja altistumisen kesto

Rannekanava-oireyhtymän riskitekijöitä ovat suuri käden voiman käyttö, työliikkeiden toistuvuus, ranteen taipuneet asennot yhdessä puristus- tai pinsettiotteen kanssa ja käteen kohdistuva tärinä. Näiden kuormitustekijöiden yhdistelmät voivat olla yksittäisiä tekijöitä haitallisempia. Ammattitautina korvattavalta taudilta edellytetään, että voimakas altistus on kestänyt useita kuukausia. Taudille altistavia yksilöllisiä tekijöitä ovat raskaus, diabetes, hypotyreoosi (kilpirauhasen vajaatoiminta), nivelreuma ja munuaissairaudet, joihin kaikkiin liittyy turvotusta.

Yleisyys ammattitautina

Rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on 2–4 %, ja käden puutumisoireita esiintyy 10 prosentilla. Rannekanavaoireyhtymää on korvattu ammattitautina vuodesta 2003.

Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti vähintään puolen vuoden ajan ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja ja ranteen kuormitusta yhdistettynä suureen lihasvoiman käyttöön.

Ammattitautikorvausta puoltavia lisätekijöitä ovat ranteen ja käden toistuvat työliikkeet ja tärisevien työkalujen käyttö. Pelkkä tyypillinen taudinkuva ei riitä, vaan ammattitautipäätös vaatii diagnoosin varmentamista ENMG:llä tai leikkauksella. Oireiden esiintyminen molemmissa ranteissa viittaa siihen, että yksilölliset tekijät ovat vahvasti mukana.

Rannekanavaoireyhtymässä on tehty korvauspäätöksiä, jos työntekijä on ollut ammatiltaan voimaa vaativissa töissä, kuten lihanleikkaaja, peltiseppä, muurari tai pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä. Sen sijaan tavanomainen toimisto- tai siivoustyö ei yleensä ole johtanut ammattitautikorvauksiin.

Oireet

Rannekanavaoireyhtymässä puutumista on peukalossa sekä etu- ja keskisormissa. Käsipiirros on kätevä tapa saada potilas kuvaamaan oiretta. Oireet pahenevat usein öisin, ja käden ravistelu lievittää niitä. Käden alueella voi olla myös kipua, ja käsi voi tuntua kömpelöltä ja heikolta. Jos pinnetila jatkuu pitkään, voi tuntohäiriöitä seurata lihastoiminnan häiriöitä, jotka ilmenevät peukalon loitonnuksen ja pinsettiotteen heikkoutena.

Miten tutkimuksiin?

Rannekanavaoireyhtymän perustutkimukset voidaan tehdä työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa. Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja kliinisiin testeihin (Phalenin ja Tetron testit, käden tunto, thenarin atrofia, peukalon loitonnusvoima). ENMG-tutkimusta käytetään diagnoosin varmistukseen. Diagnostisia ongelmia aiheuttavasta rannekanavaoireyhtymästä voi konsultoida työlääketieteen poliklinikkaa.

Hoito ja kuntoutus

Ranteen taipumista estävän lastan vaikuttavuudesta rannekanavaoireyhtymän hoidossa on tutkimusnäyttöä, ja lastan käyttö parantaa myös toimintakykyä. Monesti yölasta on yksinkertaisin tapa hoitaa alkavaa rannekanavaoireyhtymää. Tutkimuksissa myös steroidi-injektio on osoittautunut tehokkaaksi, ja tulee kysymykseen etenkin, jos oireen syy on väliaikainen, esim. raskaus. Jos potilaalla on medianus-hermon vaurion merkkeinä lihasten atrofiaa tai tuntopuutosta, on syytä arvioida leikkaushoidon tarve.