Tuberkuloosi

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio. Sen tärkein tartuntalähde on ihminen, jolla on keuhkoissaan bakteereita ysköksiin erittävä infektio. Tuberkuloosi tarttuu lähes poikkeuksetta pisaratartuntana hengitysteitse. Viime vuosina tuberkuloositapauksia on raportoitu työperäisten sairauksien rekisteriin vuosittain 6–10. Valtaosa näistä on terveydenhuoltoalalla työskentelevillä henkilöillä. On syytä muistaa, että silikoosin yhteydessä esiintyvä tuberkuloosi on korvattava ammattitauti.

B-hepatiitti

B-hepatiitti-virus tarttuu veren ja eritteiden välityksellä. Tartunnanvaarallisuus liittyy yleensä HBs-antigeenin havaitsemiseen veressä. B-hepatiitin kantajien määrä Suomessa on pieni verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan väestöön. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen B-hepatiittitartuntojen määrä vaihteli terveydenhuoltoalalla vuosina 1992–2002 nollasta yhteen.

C-hepatiitti

C-hepatiitti-virus tarttuu B-hepatiittia huonommin verialtistustilanteissa. C-hepatiitti-virus on veritse tarttuvista viruksista väestön keskuudessa yleisin. Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu Suomessa vuosina 1992–2002 yhteensä viisi C-hepatiittitapausta.

HIV-infektio

Yleisin työperäiseen tartuntaan johtanut HIV-altistustapahtuma on ollut HI-viruksen kontaminoima neulanpistotapaturma. Harvinaisempia tartuntamekanismeja ovat olleet veriroiskeet rikkinäiselle iholle, limakalvoille ja ihmisten puremat. Terveen ihon läpi HIV ei tartu. Tartunnat ovat liittyneet yleensä vereen tai elimistön veriseen eritteeseen. Suomessa ei ole raportoitu yhtään työperäistä HIV-tapausta, mutta muualla maailmalla terveydenhuoltohenkilökunnalla näitä on raportoitu.

Myyräkuume

Myyräkuumeen aiheuttaa hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus. Viruksen luontainen isäntä on metsämyyrä. Ihmisen sairastuminen on lähes aina peräisin metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä. Virus voi tarttua saastunutta latoa, vilja-aittaa, navettaa tai kellaria siivottaessa tai myös kesämökeillä, joissa myyrät ovat pesineet. Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu vuosina 1992–2002 vuosittain 22–91 myyräkuumetapausta; ilmoitetuista valtaosa on ollut maanviljelijöitä.

Jänisrutto

Jänisruton eli tularemian aiheuttaa Francisella tularensis -sauvabakteeri, joka aikaansaa infektioita etenkin jäniksissä ja jyrsijöissä. Tularemia on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartunta tapahtuu usein infektoituneita eläimiä käsiteltäessä tai hyönteisenpiston tai kirppujen välityksellä. Maatalousammateissa hengitysteiden kautta tapahtuva tartunta on merkittävä.

Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu vuosina 1992–2002 keskimäärin vain muutama tartunta. Poikkeuksena on ollut vuosi 2000, jolloin ilmoitettiin 26 tapausta; kyseisenä vuotena oli maassamme keskimääräistä enemmän jänisruttoa. Ilmoitetuista tapauksista valtaosa on ollut maanviljelijöitä.